Friends only pohdiskelua
Koska tai chi oli jo joululomalla hankin päivän liikunnan jumahtaneelle selälle tekemällä kahden tunnin kävelylenkin niille Turun alueille jossa en ole juuri pyörinyt. Port Arthurista löytyi kaikenlaista mielenkiintoista eikä sääkään ollut liian kylmä.
Illalla viskaamaan Maijua joululahjalla elävän keskiajan pikkujouluihin, jossa sai silitellä kiltisti sylissä istuvia rottia.
Olen alkanut miettiä tekisinkö niinkuin kaikki muutkin ja muuttaisin tämän blogin friends only muotoon. Tämä tarkoittaisi sitä, että satunnaiset stalkkerit eivät näkisi päivityksiä ja kiinnostuneemmat joutuisivat tekemään profiilin livejournaliin ja katsomaan sitä kautta sekä myös identifioimaan itsensä, koska en ota friendslistalle tyyppejä joita en ole koskaan edes nähnyt. Avoimuus on toki aina ollut minulle tärkeää, en koe elämäni olevan niin kiinnostavaa tai huippusalaista, että siitä kertomista pitäisi rajoittaa ja voivani ilmaista asiat niin, että avoimuuteni ei paljasta liikaa ihmisten yksityisasioita. Minulla ei muistaakseni ole ollut yhtäkään friends only merkintää tämän journalin historiassa, kaiken mitä olen sanonut olen katsonut voivani laittaa täysin julkiseksi ja kenen tahansa netissä heiluvan löydettäväksi.
Mietin tässä vaan miten käy jos saan sen tukityöllistämispaikan. Onko minulla mahdollisesti päästeltävänä höyryjä työstäni jonkun huonon päivän jälkeen ja kas, tämähän voikin sitten mahdollisesti vaikuttaa jatkomahdollisuuksiin jos joku sattuu avautumiseni netistä nappaamaan. Edellisen työpaikan kanssa ei jaksanut kiinnostaa. Tietty aina voi leimata nämä avautumiset friends only filtterillä, mutta se tietty jakaa lukijakunnan. Pohdinta jatkukoon.
Illalla viskaamaan Maijua joululahjalla elävän keskiajan pikkujouluihin, jossa sai silitellä kiltisti sylissä istuvia rottia.
Olen alkanut miettiä tekisinkö niinkuin kaikki muutkin ja muuttaisin tämän blogin friends only muotoon. Tämä tarkoittaisi sitä, että satunnaiset stalkkerit eivät näkisi päivityksiä ja kiinnostuneemmat joutuisivat tekemään profiilin livejournaliin ja katsomaan sitä kautta sekä myös identifioimaan itsensä, koska en ota friendslistalle tyyppejä joita en ole koskaan edes nähnyt. Avoimuus on toki aina ollut minulle tärkeää, en koe elämäni olevan niin kiinnostavaa tai huippusalaista, että siitä kertomista pitäisi rajoittaa ja voivani ilmaista asiat niin, että avoimuuteni ei paljasta liikaa ihmisten yksityisasioita. Minulla ei muistaakseni ole ollut yhtäkään friends only merkintää tämän journalin historiassa, kaiken mitä olen sanonut olen katsonut voivani laittaa täysin julkiseksi ja kenen tahansa netissä heiluvan löydettäväksi.
Mietin tässä vaan miten käy jos saan sen tukityöllistämispaikan. Onko minulla mahdollisesti päästeltävänä höyryjä työstäni jonkun huonon päivän jälkeen ja kas, tämähän voikin sitten mahdollisesti vaikuttaa jatkomahdollisuuksiin jos joku sattuu avautumiseni netistä nappaamaan. Edellisen työpaikan kanssa ei jaksanut kiinnostaa. Tietty aina voi leimata nämä avautumiset friends only filtterillä, mutta se tietty jakaa lukijakunnan. Pohdinta jatkukoon.