Raiteet vievät Helsinkiin
Olin pääsiäisenä Lapissa, Ylläksellä. Käytiin myös Reijon luona Ylitorniolla. Reijolla oli takapihalla 40 poroa. Ja lunta yli metri. Kun täällä etelässä ei ole lunta näkynyt viikkoihin, kuukausiin.
Tietenkin sairastuin flunssaan heti matkan alettua keskiviikkoiltana. Ylläksellä makasin Rahapajan mökillä kuumeessa ja ilman ääntä. Onneksi serkkuni lapsi Aino (3 v.) viihdytti minua muun muassa voittamalla pajatso-kisan ylivoimaisella "hakkaustyylillä". Yhtenä päivänä kävin hiihtämässä kun oli niin upeat kelit. Mutta siihen ne urheilut sitten jäivät. Hannan kanssa laulettiin kahdestaan karaokea ja katsottiin Bridget Jonesia, oli yllättävän rentouttavaa. Ja saunottiin, PALJON.
Tiistaina kävin Ratahallintokeskuksessa palaverissa. Aiheena diplomityöni. Eli siis, menen RHK:een tekemään diplomityöni liikennejärjestelmäosaston kehittämisyksikköön. Työ alkaa kesän alussa ja kestää viisi kuukautta. Mikä meinaa sitä, että muutan pois Tampereelta, ainakin toistaiseksi melko lopullisesti. Hui. Dippatyö. Oonko mä jo muka opiskellut niin kauan. Oonko mä jossain vaiheessa valmistumassa. Ei, ei vielä... en mä ole vielä tarpeeksi oppinut ja tarpeeksi kypsä valmistuakseni ammattiin. Pelottavaa! En tosin valmistu vielä silloin kun dippatyö valmistuu. Kursseja on nimittäin vielä käymättä. Laskin juuri, että 10 kappaletta. Tämän kevään jälkeen toivottavasti enää kuusi. Mutta on siellä pari vaikeahkoakin. Haluaisiko joku opettaa mulle tietoliikenneverkkojen perusteita? Tai kemiaa?
Lähdettyäni RHK:sta ja oltuani työpaikalla ruhtinaalliset puoli tuntia huomasin, että nyt ei ole kaikki ihan kunnossa. Oli ihan saatanan kuvottava olo. Oli pakko lähteä töistä ja tutustuin duunipaikan vieressä olevan Kantis-räkälän vessaan melko tehokkaan vatsantyhjennyksen muodossa. Onneksi Antti oli kotona, ja hän lainasi ystävällisesti Töölössä sijaitsevia saniteettitilojaan minulle loppupäiväksi. Oksensin ehkä 30 kertaa. Pari seuraavaakin päivää sujuivat pikkusen huterissa tunnelmissa.
Todennäköisesti muutan kesäksi Einin kanssa Leppävaaraan äitin asuntoon, jossa Aksu ja Tea vielä toistaiseksi asuvat, kunnes niiden talo valmistuu (kesän alussa?). Se asunto on ehkä kimppa-asumiseen vähän huono, mutta onneksi tullaan Einin kanssa ihan hyvin toimeen :) Ja siellä on sauna, lasitettu parveke, juna-asema lähellä ja Sello ERITTÄIN lähellä, helppo tapa kuluttaa palkkarahat shoppailuun! Luin äsken Igglon kuvauksen kyseisestä talosta:
"Lähiympäristö: Paljon havupuita, Koirapuisto lähellä, Päiväkoti lähellä, Paloasema lähellä, Jäniksiä ja rusakoita, Ostoskeskus vieressä, Lääkäriasema lähellä, Huoltoasema lähellä, Ulkoilureittejä, Metsä lähellä, Yläaste lähellä, Golfkenttä lähellä, Paljon lehtipuita, Ruokakauppa lähellä, Kirjasto lähellä."
"Jäniksiä ja rusakoita" on etenkin erittäin oleellinen tieto.
Olisikin hauskaa, jos kyseisessä kohdassa mainittaisiin: "runsaasti spurguja, hullut naapurit".
Mutta joo. Tulevan työpaikkani sijainti miellyttää. Rautatieasemaa vastapäätä, Makkaratalossa.
Tässä jokin aika sitten keksin ex tempore yhtenä päivänä, että haluan vielä toisen kerran vaihtoon! Marssin kv-toimistoon kivan Raija-tädin juttusille ja ilmoitin halukkuudestani.
Silja: "Haluisin vaihtoon vielä, minnes olis paikkoja vielä auki?"
Raija: "No milläs kielellä sä haluisit opiskella? Ja onko paikkatoiveita?"
Silja: "No vaikka englanniksi, ruotsiksi, ranskaksi, espanjaksi tai saksaksi. Mielellään Euroopan ulkopuolelle."
Raija: "Jassoo. No sittenhän sulla on varaa valita vaikka millä mitalla. Miten olis Montréal?"
Silja: "Käy"
Raija: "Tässä hakupaperit, täytä ne ja tuo huomenna, koska hakuaika loppuu sillon."
Silja: "Oukki"
Eli lähden näillä näkymin ensi vuoden alussa Kanadaan opiskelemaan kevääksi, Université du Québec à Montréaliin eli UQAMiin. Rock!! Opiskelu tapahtuu siis ranskaksi. Pitäis kai pikkusen ruveta sitä muistelemaan, lukion ranskantunneista kun on aikaa yli 7 vuotta. Le rock!
Huomiseksi on Tampereelle luvattu +20 astetta, perjantaiksi 0. Onneksi perjantaina tsekkailen jo Barcelonan lämpötiloja.
Islannin kämppikseni Samuele ilahdutti minua ja Venlaa vierailullaan pari viikkoa sitten. Ihan kun siitä olisi pari viikkoa kun Samppaa on viimeksi nähnyt. Vaikka siitä on melkein vuosi. Oli vänkää.
Eilen olin Nurmijärvellä Villen vanhempien luona saunomassa. Oli kiva nähdä vanhalla kaveriporukalla; Hanna, Tuuli, Sanna, Ville ja Lasse. Ja Mishaakin oli mukavaa nähdä. Ville ja Misha antoivat hääkutsun. Pitää kai ruveta mekkoa etsimään. Ei onneksi päädytty Venlaan, vaan lähdin kiltisti Hyvinkäälle nukkumaan.
Tietenkin sairastuin flunssaan heti matkan alettua keskiviikkoiltana. Ylläksellä makasin Rahapajan mökillä kuumeessa ja ilman ääntä. Onneksi serkkuni lapsi Aino (3 v.) viihdytti minua muun muassa voittamalla pajatso-kisan ylivoimaisella "hakkaustyylillä". Yhtenä päivänä kävin hiihtämässä kun oli niin upeat kelit. Mutta siihen ne urheilut sitten jäivät. Hannan kanssa laulettiin kahdestaan karaokea ja katsottiin Bridget Jonesia, oli yllättävän rentouttavaa. Ja saunottiin, PALJON.
Tiistaina kävin Ratahallintokeskuksessa palaverissa. Aiheena diplomityöni. Eli siis, menen RHK:een tekemään diplomityöni liikennejärjestelmäosaston kehittämisyksikköön. Työ alkaa kesän alussa ja kestää viisi kuukautta. Mikä meinaa sitä, että muutan pois Tampereelta, ainakin toistaiseksi melko lopullisesti. Hui. Dippatyö. Oonko mä jo muka opiskellut niin kauan. Oonko mä jossain vaiheessa valmistumassa. Ei, ei vielä... en mä ole vielä tarpeeksi oppinut ja tarpeeksi kypsä valmistuakseni ammattiin. Pelottavaa! En tosin valmistu vielä silloin kun dippatyö valmistuu. Kursseja on nimittäin vielä käymättä. Laskin juuri, että 10 kappaletta. Tämän kevään jälkeen toivottavasti enää kuusi. Mutta on siellä pari vaikeahkoakin. Haluaisiko joku opettaa mulle tietoliikenneverkkojen perusteita? Tai kemiaa?
Lähdettyäni RHK:sta ja oltuani työpaikalla ruhtinaalliset puoli tuntia huomasin, että nyt ei ole kaikki ihan kunnossa. Oli ihan saatanan kuvottava olo. Oli pakko lähteä töistä ja tutustuin duunipaikan vieressä olevan Kantis-räkälän vessaan melko tehokkaan vatsantyhjennyksen muodossa. Onneksi Antti oli kotona, ja hän lainasi ystävällisesti Töölössä sijaitsevia saniteettitilojaan minulle loppupäiväksi. Oksensin ehkä 30 kertaa. Pari seuraavaakin päivää sujuivat pikkusen huterissa tunnelmissa.
Todennäköisesti muutan kesäksi Einin kanssa Leppävaaraan äitin asuntoon, jossa Aksu ja Tea vielä toistaiseksi asuvat, kunnes niiden talo valmistuu (kesän alussa?). Se asunto on ehkä kimppa-asumiseen vähän huono, mutta onneksi tullaan Einin kanssa ihan hyvin toimeen :) Ja siellä on sauna, lasitettu parveke, juna-asema lähellä ja Sello ERITTÄIN lähellä, helppo tapa kuluttaa palkkarahat shoppailuun! Luin äsken Igglon kuvauksen kyseisestä talosta:
"Lähiympäristö: Paljon havupuita, Koirapuisto lähellä, Päiväkoti lähellä, Paloasema lähellä, Jäniksiä ja rusakoita, Ostoskeskus vieressä, Lääkäriasema lähellä, Huoltoasema lähellä, Ulkoilureittejä, Metsä lähellä, Yläaste lähellä, Golfkenttä lähellä, Paljon lehtipuita, Ruokakauppa lähellä, Kirjasto lähellä."
"Jäniksiä ja rusakoita" on etenkin erittäin oleellinen tieto.
Olisikin hauskaa, jos kyseisessä kohdassa mainittaisiin: "runsaasti spurguja, hullut naapurit".
Mutta joo. Tulevan työpaikkani sijainti miellyttää. Rautatieasemaa vastapäätä, Makkaratalossa.
Tässä jokin aika sitten keksin ex tempore yhtenä päivänä, että haluan vielä toisen kerran vaihtoon! Marssin kv-toimistoon kivan Raija-tädin juttusille ja ilmoitin halukkuudestani.
Silja: "Haluisin vaihtoon vielä, minnes olis paikkoja vielä auki?"
Raija: "No milläs kielellä sä haluisit opiskella? Ja onko paikkatoiveita?"
Silja: "No vaikka englanniksi, ruotsiksi, ranskaksi, espanjaksi tai saksaksi. Mielellään Euroopan ulkopuolelle."
Raija: "Jassoo. No sittenhän sulla on varaa valita vaikka millä mitalla. Miten olis Montréal?"
Silja: "Käy"
Raija: "Tässä hakupaperit, täytä ne ja tuo huomenna, koska hakuaika loppuu sillon."
Silja: "Oukki"
Eli lähden näillä näkymin ensi vuoden alussa Kanadaan opiskelemaan kevääksi, Université du Québec à Montréaliin eli UQAMiin. Rock!! Opiskelu tapahtuu siis ranskaksi. Pitäis kai pikkusen ruveta sitä muistelemaan, lukion ranskantunneista kun on aikaa yli 7 vuotta. Le rock!
Huomiseksi on Tampereelle luvattu +20 astetta, perjantaiksi 0. Onneksi perjantaina tsekkailen jo Barcelonan lämpötiloja.
Islannin kämppikseni Samuele ilahdutti minua ja Venlaa vierailullaan pari viikkoa sitten. Ihan kun siitä olisi pari viikkoa kun Samppaa on viimeksi nähnyt. Vaikka siitä on melkein vuosi. Oli vänkää.
Eilen olin Nurmijärvellä Villen vanhempien luona saunomassa. Oli kiva nähdä vanhalla kaveriporukalla; Hanna, Tuuli, Sanna, Ville ja Lasse. Ja Mishaakin oli mukavaa nähdä. Ville ja Misha antoivat hääkutsun. Pitää kai ruveta mekkoa etsimään. Ei onneksi päädytty Venlaan, vaan lähdin kiltisti Hyvinkäälle nukkumaan.