(no subject)
Koska mulla ei tunnu olevan enää mitään muuta paikkaa tai ketään, kelle uskaltaisin näistä puhua, niin avaudun niistä nyt sitten tänne. Silläkin uhalla, että joku lukee - tuomittee ja puuttuu siten taas asioihin.
Rakkaus ja ristiriita - niistä on Riina Solja tehty.
Olen rakastunut ja ihastunut.
Olen ihastunut naapurin mieheen ja pariin muuhunkin tyyppiin nyt, mut toi naapurin setä saa pitkästä aikaa mut sillai varpaista korviin asti iha sekasin ja höpöks. En vaa tiiä, et miten siihen vois ottaa kontaktii saatikka ees selvitettyy, et onko se enää edes vapailla markkinoilla. Söpöt miehet kun tuppaa oleen stereotyyppisesti joko varattuja, homoja tai sit ne vaan ei kiinnostu musta. Se on vaa niin - huokaus - komee ja se juoksee!!! Helvetti, mies joka ei vihaa juoksemista. Okei, mies joka treenaa ja tekee väikkärii fysiikasta - eikä ilmeisesti oo muuta eloa kuin nuo.Nii ja se soittais folk-bändis kitaraa ja ukulelee ja APUAMÄÄENKESTÄ!!! AJankäytöstä en voi tuomita, koska otetaan seuraavaksi yksi Riina M Solja:
Elämän suuri rakkaus - oman itsensä kuihduttaminen ja syömättömyyden ja syömisen välillä bonderointi. Elämän suorittaminen ja kulissien ylläpito, et "asiat on OOOKOO". Koulun läpitarpominen, vaik väsyttäis, ku verensokerit hakkaa nollaa, mut *prkl* minähän EN syö, kun vasta illalla treenien jälkeen. Ehkä välissä hedelmän, kun kukaan ei näe. Nii ja jos on pitkä päivä ja rankat treenit illal, niin SIT saatan syyä jotain, vaiks jugurttia, mysliä, muroi ja vähä soijaa...Mut ei mitään ekstraa, ei! Rakastan ja vihaan tuota itsessäni - en pääse siitä irti.
Kaveri valittaa, ettei se saa munaa ja et viimekerrasta on AIKAA - mää kiroon mahamakkaraani ja sitä, kuinka saisin pidettyä nälän poissa. Kaverini kiroaa pettänyttä karkkilakkoaan ja siä, kuinka sen noudattama karppi-diettaus alkaa käydä hermoille. Minä kiroan sitä, kun EN LÖYDÄ SYYTÄ LOPETTAA TÄTÄ itteeni tappavaa kierrettä. Kaverini valittaa sitä, kun sen ukko on urpo. Minä valitan ja itken, kun en enää ees tiiä, et miten miehii lähestytään TAI sitten sitä sillon tällön, kun ajattelen miehiä, että miksi en halua - tai noh, mikä mussa on vikana etten kelpaa.
Mä oon valintani tehny. Jos mua ei kukaan huoli, niin keskityn itteeni - rakastan itse itseäni. Korvaan seksin juoksemalla, parisuhteen yhteisen ajan salilla ja jumpalla. Jos mua ei kukaan halua, niin minä riitän itse itselleni. Niin olkoon. Ruoka lihottaa ja tekee musta ruman - en syö, ellei ole pakko ja sen on riitettävä.En halua enää ikinä olla LIHAVA! Kukaan ei saa pakottaa mua siihen. Mää en enää jaksa kompromisseja. Ei tää oo kuitenkaan niin mustavalkoista, miltä tää kuulostaa kumminkin. Eristäytyä en aio, mutta jos syön muuta kuin mitä normaalisti, niin muistan:" Vitutukseen ei kuole, mut se sattuu pari päivää. Sitten voit palata takaisin arkeesi"
Mutta mietin aina sitä - mitä JOSS joku joka saa mut rakastumaan varpaista korvanipukoihin saakka, niin - mitä sitten teen?
Sillon oon valmis löystään, joustaan ja osittain luopuu tosta mun järjestelmästäni.
AINOASTAAN SILLON
(ja jos faija on kuolemassa, okei - mutsi, Mellu ja Eve kans)
Mutta vaaraa tuohon ei ole - koska KUKAAN - ei ees se naapurin mies huomaa mua, joten "My system works"
Ristiriita, viha ja itseinho: MUN PITÄIS PYSTYÄ PAREMPAAN - NOPEAMMIN - VOIMAKKAAMMIN!!!
Keskittymiskyvyttömyys on alkanut vaivata taas ja se huolettaa.
Nälkä ja ähky pyörii mielessä.
Oma kroppa ja viha sitä kohtaan kasvaa - pitäis olla laihempi, timmimpi ja lihaksikkaampi, MUTTA KUN EN OLE.
Olen nähnyt itseni hoikempana - pystyn siihen kyllä! MIKSI SE VAIN KESTÄÄ NÄIN KAUAN ja MIKSI KAUNEUDEN HINTA ON MINULLA NIIN KOVA!!!?
Pitäis opetella 200 selkärangatonta ulkoo, pitäis lukee kahteen isoon tenttiin ja suorittaa Populaatiogenetiikan laskarit. Pitäis miettii raha-asiat ja toimeentulojutut. Pitäis pärjätä - pitäis hoitaa terapia-asiat - pitäis ja pitäis - - - paljon pitäis...teen, mutta keskittyminen menee taas.
Vihaan itteeni ja muksaisen sitä mahamakkaraani.
Aamu meni jo pieleen. Söin liikaa, tarkoituksella, jotta nälkä pysyis pois ja jotta voisin keskittyä paremmin koulussa.
Kasin luento ja himmee combo kaikkee:
1 rkl maitorahkaa, 1 dl luomumyslii,1 rkl kaurahiutaleit, 2 dl lesemuroi, 2 rkl soijarouhet, 1 dl jugurttia, 1 dl piimää, 2 rkl rasvatonta raejuustoo, 1 kpl saksanpähkinöitä, 1 iso salaatinlehti, puolikas leipä, jossa tippa öljyä, kaks lasia vettä, yks lasi tuoremehuu, kaks senttii kurkkua ja - menox! nii ja kaks pient kuppii kahvii
Tulee nälkä, EI SAA!!! MUN PITÄÄ SYYÄ VASTA KLO.17!!! SEURAAVAN KERRAN TOL MÄÄRÄL PERKL!!"#!"
Ostan koulussa kahvia - syön purkkaa - ei se auta.
Meinaan pyörtyä. Pakko päästä kotiin. Meen himaan ja syön ensiapuun: kaks viinirypälettä, yhden ison siivun hunajamelonia ja puolet omenasta...se saa mun verensokerin nousee ja tohon se jää! MINÄ EN TARVITSE ENEMPÄÄ. Näin iso ja lihava ei tarvitse enempää, kun sitä vararavintoa on tässä jo ihan riittävästi vyötäisillä.
MIKSI MÄ SÖIN!? olen niin typerä.
Miksi mää ees yritän?
Ei jumalauta - tajuan tän tilanteen. Tajuan ton, mut - mä en vaan osaa enää puuttua siihen - en halua - ei oo syytä.
mä idiootti etin edelleen sitä syytä.
joku sanoo mulle "ELÄMÄ", mut se on niin ISO CLICHÉ!
Rakkaus? Vastaan siihen niinkuin yhdessä kebab-sketsissä tiedusteltaessa Dönerin lisämausteit ja -täytteit: EI OLEE!
Opinnot ja koulu - olen oppinut tekeen niitä jo niin pitkään nälkäkuoleman rajamailla.
Lähimmäiset - olen oppinut salaamaan pahan oloni jo niin pitkään, enkä kehtaa enää puhua siitä - se vaan sairastuttaa muut.
niin, niitä syitä kiitos.
haluisin niitä - miksi oikeesti lopettaa
Rakkaus ja ristiriita - niistä on Riina Solja tehty.
Olen rakastunut ja ihastunut.
Olen ihastunut naapurin mieheen ja pariin muuhunkin tyyppiin nyt, mut toi naapurin setä saa pitkästä aikaa mut sillai varpaista korviin asti iha sekasin ja höpöks. En vaa tiiä, et miten siihen vois ottaa kontaktii saatikka ees selvitettyy, et onko se enää edes vapailla markkinoilla. Söpöt miehet kun tuppaa oleen stereotyyppisesti joko varattuja, homoja tai sit ne vaan ei kiinnostu musta. Se on vaa niin - huokaus - komee ja se juoksee!!! Helvetti, mies joka ei vihaa juoksemista. Okei, mies joka treenaa ja tekee väikkärii fysiikasta - eikä ilmeisesti oo muuta eloa kuin nuo.Nii ja se soittais folk-bändis kitaraa ja ukulelee ja APUAMÄÄENKESTÄ!!! AJankäytöstä en voi tuomita, koska otetaan seuraavaksi yksi Riina M Solja:
Elämän suuri rakkaus - oman itsensä kuihduttaminen ja syömättömyyden ja syömisen välillä bonderointi. Elämän suorittaminen ja kulissien ylläpito, et "asiat on OOOKOO". Koulun läpitarpominen, vaik väsyttäis, ku verensokerit hakkaa nollaa, mut *prkl* minähän EN syö, kun vasta illalla treenien jälkeen. Ehkä välissä hedelmän, kun kukaan ei näe. Nii ja jos on pitkä päivä ja rankat treenit illal, niin SIT saatan syyä jotain, vaiks jugurttia, mysliä, muroi ja vähä soijaa...Mut ei mitään ekstraa, ei! Rakastan ja vihaan tuota itsessäni - en pääse siitä irti.
Kaveri valittaa, ettei se saa munaa ja et viimekerrasta on AIKAA - mää kiroon mahamakkaraani ja sitä, kuinka saisin pidettyä nälän poissa. Kaverini kiroaa pettänyttä karkkilakkoaan ja siä, kuinka sen noudattama karppi-diettaus alkaa käydä hermoille. Minä kiroan sitä, kun EN LÖYDÄ SYYTÄ LOPETTAA TÄTÄ itteeni tappavaa kierrettä. Kaverini valittaa sitä, kun sen ukko on urpo. Minä valitan ja itken, kun en enää ees tiiä, et miten miehii lähestytään TAI sitten sitä sillon tällön, kun ajattelen miehiä, että miksi en halua - tai noh, mikä mussa on vikana etten kelpaa.
Mä oon valintani tehny. Jos mua ei kukaan huoli, niin keskityn itteeni - rakastan itse itseäni. Korvaan seksin juoksemalla, parisuhteen yhteisen ajan salilla ja jumpalla. Jos mua ei kukaan halua, niin minä riitän itse itselleni. Niin olkoon. Ruoka lihottaa ja tekee musta ruman - en syö, ellei ole pakko ja sen on riitettävä.En halua enää ikinä olla LIHAVA! Kukaan ei saa pakottaa mua siihen. Mää en enää jaksa kompromisseja. Ei tää oo kuitenkaan niin mustavalkoista, miltä tää kuulostaa kumminkin. Eristäytyä en aio, mutta jos syön muuta kuin mitä normaalisti, niin muistan:" Vitutukseen ei kuole, mut se sattuu pari päivää. Sitten voit palata takaisin arkeesi"
Mutta mietin aina sitä - mitä JOSS joku joka saa mut rakastumaan varpaista korvanipukoihin saakka, niin - mitä sitten teen?
Sillon oon valmis löystään, joustaan ja osittain luopuu tosta mun järjestelmästäni.
AINOASTAAN SILLON
(ja jos faija on kuolemassa, okei - mutsi, Mellu ja Eve kans)
Mutta vaaraa tuohon ei ole - koska KUKAAN - ei ees se naapurin mies huomaa mua, joten "My system works"
Ristiriita, viha ja itseinho: MUN PITÄIS PYSTYÄ PAREMPAAN - NOPEAMMIN - VOIMAKKAAMMIN!!!
Keskittymiskyvyttömyys on alkanut vaivata taas ja se huolettaa.
Nälkä ja ähky pyörii mielessä.
Oma kroppa ja viha sitä kohtaan kasvaa - pitäis olla laihempi, timmimpi ja lihaksikkaampi, MUTTA KUN EN OLE.
Olen nähnyt itseni hoikempana - pystyn siihen kyllä! MIKSI SE VAIN KESTÄÄ NÄIN KAUAN ja MIKSI KAUNEUDEN HINTA ON MINULLA NIIN KOVA!!!?
Pitäis opetella 200 selkärangatonta ulkoo, pitäis lukee kahteen isoon tenttiin ja suorittaa Populaatiogenetiikan laskarit. Pitäis miettii raha-asiat ja toimeentulojutut. Pitäis pärjätä - pitäis hoitaa terapia-asiat - pitäis ja pitäis - - - paljon pitäis...teen, mutta keskittyminen menee taas.
Vihaan itteeni ja muksaisen sitä mahamakkaraani.
Aamu meni jo pieleen. Söin liikaa, tarkoituksella, jotta nälkä pysyis pois ja jotta voisin keskittyä paremmin koulussa.
Kasin luento ja himmee combo kaikkee:
1 rkl maitorahkaa, 1 dl luomumyslii,1 rkl kaurahiutaleit, 2 dl lesemuroi, 2 rkl soijarouhet, 1 dl jugurttia, 1 dl piimää, 2 rkl rasvatonta raejuustoo, 1 kpl saksanpähkinöitä, 1 iso salaatinlehti, puolikas leipä, jossa tippa öljyä, kaks lasia vettä, yks lasi tuoremehuu, kaks senttii kurkkua ja - menox! nii ja kaks pient kuppii kahvii
Tulee nälkä, EI SAA!!! MUN PITÄÄ SYYÄ VASTA KLO.17!!! SEURAAVAN KERRAN TOL MÄÄRÄL PERKL!!"#!"
Ostan koulussa kahvia - syön purkkaa - ei se auta.
Meinaan pyörtyä. Pakko päästä kotiin. Meen himaan ja syön ensiapuun: kaks viinirypälettä, yhden ison siivun hunajamelonia ja puolet omenasta...se saa mun verensokerin nousee ja tohon se jää! MINÄ EN TARVITSE ENEMPÄÄ. Näin iso ja lihava ei tarvitse enempää, kun sitä vararavintoa on tässä jo ihan riittävästi vyötäisillä.
MIKSI MÄ SÖIN!? olen niin typerä.
Miksi mää ees yritän?
Ei jumalauta - tajuan tän tilanteen. Tajuan ton, mut - mä en vaan osaa enää puuttua siihen - en halua - ei oo syytä.
mä idiootti etin edelleen sitä syytä.
joku sanoo mulle "ELÄMÄ", mut se on niin ISO CLICHÉ!
Rakkaus? Vastaan siihen niinkuin yhdessä kebab-sketsissä tiedusteltaessa Dönerin lisämausteit ja -täytteit: EI OLEE!
Opinnot ja koulu - olen oppinut tekeen niitä jo niin pitkään nälkäkuoleman rajamailla.
Lähimmäiset - olen oppinut salaamaan pahan oloni jo niin pitkään, enkä kehtaa enää puhua siitä - se vaan sairastuttaa muut.
niin, niitä syitä kiitos.
haluisin niitä - miksi oikeesti lopettaa