20110309
Ja yhtäkkiä huomaan olevani siinä. Tavoitteessani.
Silmät punaisina opiskelin öitä, hampaat irvessä puhuin kiinaa, väkisin pakotin itseni tilanteisiin, joissa huonouteni hävetti niin paljon, että halusin vain kadota. Itkin kun se ei näyttänyt onnistuvan, kun en päässyt koetta läpi, näytti ettei mikään onnistuisikaan, että olen liian myöhässä tai mistään ei tule mitään, kaikki sanoo ei, ei onnistu.
Ja yhtäkkiä.
Yhdessä kiinalais- ja amerikkalaisopiskelijoiden kanssa kierrämme Shanghain vanhoja taloja, tutkimme ja analysoimme ja inventoimme ja puhumme ihmisympäristöstä. Vihdoinkin arkkitehtuuria! Olen onnesta soikeana. Sen jälkeen olen oikealla, kiinankielisellä arkkitehtiluennolla. Parin lausein välein käännän kiinankielen englanniksi. Jos teen virheen, kiinalaisopiskelijat korjaavat. Sen jälkeen käännän vielä kaupungin edustajan luennon, aiheena suunnittelualueemme. Päivällä menemme lähinuudelibaariin syömään. Paikan pitäjä muistaa kaikki nuudelit, jotka olen syönyt, ja ne, joita en ole vielä maistanut.
Illalla tiivistän amerikkalaisprofessorin luennon kiinaksi opiskelijoille, lisäksi muistiinpanoni kopioidaan. Menen kiinalaisopiskelijoiden kanssa syömään ja keskustelemme ihmisten lapsuudenkodeista, amerikkalaisista, Shanghain tulevaisuudesta.
Olen onnistuneesti ujuttautunut kolmelle luentokurssille ja yhdelle suunnittelukurssille - vielä parempaa, tehnyt itsestäni halutun. Professorit pyytävät minua luennoilleen.
Illalla menen kahvilaan istumaan hetkeksi, vakkarityöntekijät kyselevät kuulumiseni ja kertovat omistaan. Toinen kotini.
Palaan illalla kotiin, jossa asun asunnossa huipun kiinalaistytön kanssa kiinalaisalueella. Hän kertoo kaverinsa haluavan apua englannin ääntämisessä, maksaa sata renminbitä tunti. Laitan viestiä parhaalle kaverilleni, hän on käsittämättömän hauska, vapaasieluinen kiinalaisarkkarityttö. Shaniu! Hassu tyttö. Eräs kaverini taas on Shanghain erikoispoliisijoukoissa, SWAT:issa. Hän lahjoitti minulle viikonloppuna lempiteetäni, pomelohunajateetä. Viime viikolla tapaamani söpö poika laittaa viestiä, pyytää katsomaan yliopistoaluettan ja syömään. Olen viikonloppuisin mukana perustamassa kiinanopetus-softaa ulkomaalaisille, muut ryhmän jäsenet ovat kiinalaisia.
Olen arkkitehtiopiskelija Kiinassa, opiskelen kiinaksi, asun oikealla kiinalaisalueella ja kaverini ovat kiinalaisia. Minulla on useita töitä, joiden rahat riittävät vuokraani ja peruskuluihini.
Kuulun tänne. Tunnen paikat. Tämä on minä, minä olen täällä.