Reality puppy...
Nukuttaa yhä. Kun kerran herää, ei ole enää niin helppo painua pehkuihin jatkamaan unia. Tai ainakaan se ei onnistu minulta läheskään joka kerta.
Perjantaina oli jotenkin ihan järkyttävä työpäivä. Meinasin kuolla sinne enkä lainkaan jaksanut olla kohtelias asiakkaille. Väsytti ja kiukutti ja känkkäränkkä riehui päässä. Ja olut oli alennuksessa niin, että 24 pulloa Lapparia oli pahvilaatikossa, joka maksoi 12,90e. Siispä joka toisella asiakkaalla oli näitä laatikoita. He tulivat ja mäiskäsivät nämä laatikot aina liukuhihnalle ennen kuin ehdin kieltää. Ja minua vitutti niin suuresti raahata niitä hihnalla eteenpäin, kun ne painavat ihan v*tusti ja kun minä olisin saanut niistä hinnan vilauttamalla yhtä pahvin palasta siinä lukijan edessä. Onneksi jotkut asiakkaat tajusivat tämän eikä minun tarvinnut heille kiukkuilla. No, olin siis töissä 8h 15min ja se tuntui ihan sairaan pitkältä ajalta. Perjantaina 8h 13-21 on ihan hirvee. Lauantaina 10-18, minkä eilen tein, ei ollut lainkaan niin paha. Eräs työkaverini oli samaa mieltä.
Perjantaina olin M:n työpaikan nuoremman sukupolven kekkereissä Etelä-Hervannassa. Kyseessä oli oikein leppoisa omakotitaloalue. Tulin sinne töiden jälkeen tarkoituksena lähteä sit M:n kans kotiin samaa matkaa, mutta loppujen lopuksi päädyin olemaan siellä kolmisen tuntia. Hienointa siellä oli kyllä ehdottomasti tuttavuus kahden chihuahuan kanssa. Melkoisia elukoita. Ei niitä todellakaan pysty oikein koiraksi mieltämään, sillä ne ovat niiiiin pieniä ja nuo kaksi olivat niiiin rauhallisia - eivät haukkuneet, ruoan takia ehkä vähän murisivat. Oli vallan suloista pitää sellaista sylissään. Sain oikeasti melkein koirakuumeen, vaikken pidäkään erityisemmin eläimistä. Se oli tavallaan niin epäkoira, että pidin siitä. Jos niille sattui jossain vaiheessa iltaa antamaan ruokaa, ne piinasivat koko loppuillan katsellen pyytävästi sieltä jalkojen juuresta. En ole aiemmin tavannut koiraa, joka viihtyy sylissäni niin hyvin. Olin erittäin otettu! :)
Ainoat asiat mitkä löytyvät tältä tietokoneen takana olevalta olohuoneen seinältä ovat Aurinko-kaupasta ostettu kiva aurinko-kuu-peili ja A4-kokoinen paperi, josta minua tuijottaa tommoinen sarvekas puhveli tms. Paperi on GNU Emacs - quick reference elikkä kaikki mahdolliset shortcut-key:t emacsin käyttöön. Ei oo tullut vuoteen koodailtua niin ei oo noita tarvinnu. Mutta ehkä ens vuonna sais jonkun koodauskurssinkin käytyä niin sillon tota voisi taas hyödyntää. M sen tuohon asensi. Mielestäni se ei kyllä ansaitse paikkaa olohuoneen seinällä!
Ajattelin, että tänään voisi pyöräillä anoppilaan ja sieltä käsin käydä parissa asuntoesittelyssä. Pitää noita vertailukohtia saada, että sitten tulevaisuudessa asuntoa ostaessa tietää mitä hakee ja mitä on tarjolla. Viimeisen kuukauden ajan olen halunnut nimenomaan rauhalliseen paikkaan asumaan. Saa nähdä minne sitä lopulta päätyy.
Perjantaina oli jotenkin ihan järkyttävä työpäivä. Meinasin kuolla sinne enkä lainkaan jaksanut olla kohtelias asiakkaille. Väsytti ja kiukutti ja känkkäränkkä riehui päässä. Ja olut oli alennuksessa niin, että 24 pulloa Lapparia oli pahvilaatikossa, joka maksoi 12,90e. Siispä joka toisella asiakkaalla oli näitä laatikoita. He tulivat ja mäiskäsivät nämä laatikot aina liukuhihnalle ennen kuin ehdin kieltää. Ja minua vitutti niin suuresti raahata niitä hihnalla eteenpäin, kun ne painavat ihan v*tusti ja kun minä olisin saanut niistä hinnan vilauttamalla yhtä pahvin palasta siinä lukijan edessä. Onneksi jotkut asiakkaat tajusivat tämän eikä minun tarvinnut heille kiukkuilla. No, olin siis töissä 8h 15min ja se tuntui ihan sairaan pitkältä ajalta. Perjantaina 8h 13-21 on ihan hirvee. Lauantaina 10-18, minkä eilen tein, ei ollut lainkaan niin paha. Eräs työkaverini oli samaa mieltä.
Perjantaina olin M:n työpaikan nuoremman sukupolven kekkereissä Etelä-Hervannassa. Kyseessä oli oikein leppoisa omakotitaloalue. Tulin sinne töiden jälkeen tarkoituksena lähteä sit M:n kans kotiin samaa matkaa, mutta loppujen lopuksi päädyin olemaan siellä kolmisen tuntia. Hienointa siellä oli kyllä ehdottomasti tuttavuus kahden chihuahuan kanssa. Melkoisia elukoita. Ei niitä todellakaan pysty oikein koiraksi mieltämään, sillä ne ovat niiiiin pieniä ja nuo kaksi olivat niiiin rauhallisia - eivät haukkuneet, ruoan takia ehkä vähän murisivat. Oli vallan suloista pitää sellaista sylissään. Sain oikeasti melkein koirakuumeen, vaikken pidäkään erityisemmin eläimistä. Se oli tavallaan niin epäkoira, että pidin siitä. Jos niille sattui jossain vaiheessa iltaa antamaan ruokaa, ne piinasivat koko loppuillan katsellen pyytävästi sieltä jalkojen juuresta. En ole aiemmin tavannut koiraa, joka viihtyy sylissäni niin hyvin. Olin erittäin otettu! :)
Ainoat asiat mitkä löytyvät tältä tietokoneen takana olevalta olohuoneen seinältä ovat Aurinko-kaupasta ostettu kiva aurinko-kuu-peili ja A4-kokoinen paperi, josta minua tuijottaa tommoinen sarvekas puhveli tms. Paperi on GNU Emacs - quick reference elikkä kaikki mahdolliset shortcut-key:t emacsin käyttöön. Ei oo tullut vuoteen koodailtua niin ei oo noita tarvinnu. Mutta ehkä ens vuonna sais jonkun koodauskurssinkin käytyä niin sillon tota voisi taas hyödyntää. M sen tuohon asensi. Mielestäni se ei kyllä ansaitse paikkaa olohuoneen seinällä!
Ajattelin, että tänään voisi pyöräillä anoppilaan ja sieltä käsin käydä parissa asuntoesittelyssä. Pitää noita vertailukohtia saada, että sitten tulevaisuudessa asuntoa ostaessa tietää mitä hakee ja mitä on tarjolla. Viimeisen kuukauden ajan olen halunnut nimenomaan rauhalliseen paikkaan asumaan. Saa nähdä minne sitä lopulta päätyy.