Tarina eräästä hammaslääkärikäynnistä
Astelin tänä aamuna toiveikkain mielin Hyvinkään Studio Dent-hammaslääkäriasemalle. Olin varannut ajan paikkaukseen julkisella puolella tehdyssä tarkastuksessa havaitun reiän paikkaamiseksi. Etsiskelen myös vakituista hammaslääkäriä vasta paikkakunnalle muuttaneena, ja elättelin toivoa että tämä itseään "asiakasystävällisenä" mainostava paikka voisi olla minun tuleva vakipaikkani.
No, tänä aamuna Studio Dent menetti yhden potentiaalisen asiakkaan.
Saavuin paikalle viittä vaille varatun ajan, täyttelin esitietolomaketta ja mietiskelin samalla, miten on mahdollista että odotushuoneessa on minun lisäkseni kaksi ihmistä. Toinen heistä pääsi vastaanottohuoneeseen samaan aikaan, kun minun aikani alkoi. Tässä välissä tosin lienee syytä mainita, että minulla ei ollut kiire, eikä ylimääräinen odottelu vielä tuossa vaiheessa tuntunut ylitsepääsemättömältä asialta. Olen loppujen lopuksi siinä mielessä aika kiltti ihminen.
Hetken kuluttua lääkäri tuli kysymään minulta, onko minulla kiire. Ei, ei ole, vastasin, koska ei minulla ollut kiire mihinkään. Jälkeenpäin ajatellen toivon että olisin sanonut että minulla on kiire, en halua tulla hoidetuksi kiireessä. Mutta jotenkin typerästi oletin, että ei ammattilainen hoitaisi hätiköiden.
Minun perääni vastaanotolle tuli vielä yksi asiakas, jolle lääkäri huikkasi ohitseni että "tässä menee noin kymmenen minuuttia". Olin aiemmin ymmärtänyt että paikkaukseen oli varattu puoli tuntia aikaa, joten pidin tällaista menettelyä närkästyttävänä. Ajattelin kuitenkin, että kyllä tämä ehkä tästä. Mainitsin vastaanotolle tuloni syyn lisäksi sen, että pelkään hammaslääkärikäyntiä todella paljon. Hammaslääkäri katsasti reiän paikan, iski puudutuksen sisään, odotti hetken ja aloitti sitten poraamisen. Sanoin älähtäväni jos sattuu, mihin hammaslääkäri myöntyi.
Älähdinkin, sillä puudutus ei selvästikään ollut mennyt perille asti. Vastaus: "Joo, ootahan hetki, kohta on valmista." Siis mitä helvettiä? Joo, en todellakaan odottanut kiltisti hiljaa, vaan jatkoin älisemistä siinä toivossa että kidutus - sillä sitä poraus hammaslääkärikammoiselle ilman puudutusta on - loppuisi. Loppuihan se, heti kun herra kiireinen oli saanut hommansa loppuun. Ja otti toisen poran, ja jatkoi hommaa. Siinä vaiheessa kun "homma" oli ohi, puudutus alkoi pikkuhiljaa potkia sisään. Ehkä. En ollut aivan varma, sydän hakkasi sen verran hysteeristä tahtia että keskityin siihen enemmän.
Sain otettua laskun. Minua laskutettiin 72 euroa, minkä oletan olevan puolen tunnin täysi hinta. Toimenpide ei varmasti kestänyt puolta tuntia, 15 minuuttia maksimissaan. Pääsin ulos vastaanotolta, minkä jälkeen jalat antoivat portaissa periksi ja jäin pitkäksi aikaa istumaan rappusille. Odotin, että jalat lopettaisivat tärinän ja mietin, mitä helvettiä juuri tapahtui.
Tästä tulee lähtemään kirjallinen valitus kyseiselle vastaanotolle, sen verran ala-arvoista toiminta minun mielestäni oli. Paikka meni hampaaseen, mutta maksavana asiakkaana minulla pitäisi olla oikeus kiireettömään ja kivuttomaan palveluun, kun sellaista kerran on mahdollista järjestää.
Ei minulla muuta.
Saatana.
No, tänä aamuna Studio Dent menetti yhden potentiaalisen asiakkaan.
Saavuin paikalle viittä vaille varatun ajan, täyttelin esitietolomaketta ja mietiskelin samalla, miten on mahdollista että odotushuoneessa on minun lisäkseni kaksi ihmistä. Toinen heistä pääsi vastaanottohuoneeseen samaan aikaan, kun minun aikani alkoi. Tässä välissä tosin lienee syytä mainita, että minulla ei ollut kiire, eikä ylimääräinen odottelu vielä tuossa vaiheessa tuntunut ylitsepääsemättömältä asialta. Olen loppujen lopuksi siinä mielessä aika kiltti ihminen.
Hetken kuluttua lääkäri tuli kysymään minulta, onko minulla kiire. Ei, ei ole, vastasin, koska ei minulla ollut kiire mihinkään. Jälkeenpäin ajatellen toivon että olisin sanonut että minulla on kiire, en halua tulla hoidetuksi kiireessä. Mutta jotenkin typerästi oletin, että ei ammattilainen hoitaisi hätiköiden.
Minun perääni vastaanotolle tuli vielä yksi asiakas, jolle lääkäri huikkasi ohitseni että "tässä menee noin kymmenen minuuttia". Olin aiemmin ymmärtänyt että paikkaukseen oli varattu puoli tuntia aikaa, joten pidin tällaista menettelyä närkästyttävänä. Ajattelin kuitenkin, että kyllä tämä ehkä tästä. Mainitsin vastaanotolle tuloni syyn lisäksi sen, että pelkään hammaslääkärikäyntiä todella paljon. Hammaslääkäri katsasti reiän paikan, iski puudutuksen sisään, odotti hetken ja aloitti sitten poraamisen. Sanoin älähtäväni jos sattuu, mihin hammaslääkäri myöntyi.
Älähdinkin, sillä puudutus ei selvästikään ollut mennyt perille asti. Vastaus: "Joo, ootahan hetki, kohta on valmista." Siis mitä helvettiä? Joo, en todellakaan odottanut kiltisti hiljaa, vaan jatkoin älisemistä siinä toivossa että kidutus - sillä sitä poraus hammaslääkärikammoiselle ilman puudutusta on - loppuisi. Loppuihan se, heti kun herra kiireinen oli saanut hommansa loppuun. Ja otti toisen poran, ja jatkoi hommaa. Siinä vaiheessa kun "homma" oli ohi, puudutus alkoi pikkuhiljaa potkia sisään. Ehkä. En ollut aivan varma, sydän hakkasi sen verran hysteeristä tahtia että keskityin siihen enemmän.
Sain otettua laskun. Minua laskutettiin 72 euroa, minkä oletan olevan puolen tunnin täysi hinta. Toimenpide ei varmasti kestänyt puolta tuntia, 15 minuuttia maksimissaan. Pääsin ulos vastaanotolta, minkä jälkeen jalat antoivat portaissa periksi ja jäin pitkäksi aikaa istumaan rappusille. Odotin, että jalat lopettaisivat tärinän ja mietin, mitä helvettiä juuri tapahtui.
Tästä tulee lähtemään kirjallinen valitus kyseiselle vastaanotolle, sen verran ala-arvoista toiminta minun mielestäni oli. Paikka meni hampaaseen, mutta maksavana asiakkaana minulla pitäisi olla oikeus kiireettömään ja kivuttomaan palveluun, kun sellaista kerran on mahdollista järjestää.
Ei minulla muuta.
Saatana.