You're talking too much
Draamailusta. Ensinnäkin pahoittelut ja kiitokset kaikille tätä viime aikoina todistamaan joutuneille. Toiseksi, on se nyt saatana kun ei seura kelpaa kun on yksinäistä. Kolmanneksi, jos on paha olla ei se tarkoita sitä että voi kusta kaikki sovitut tapaamiset ilmoittamatta. Nämä kun on selvillä, niin synninpäästö olkoon luettu. Saarnan vuoro. Jeesus oli marttyyri, minä en. Joten voisin lopettaa sellaisen leikkimisen. Ja kasvaa isoksi ja vahvaksi ja ymmärtää, että elämässä tulee vastoinkäymisiä. Ja joskus voisin yrittää jaksaa ne. Seistä kalliolla kun tuuli puskee mummoja naamariin. Tai pikemminkin siirtolohkareella ko joku random tupakka-aski valtelee ohi. Asian ydin on, että itseänikin kyllästyttää. Ja siksi pelkään kahta kauheammin. Jos en edes itse jaksa omia aivoituksiani ja järjetöntä kontekstien vääristämistä, miten uhrit ja osalliset? Pakenemisreaktioni on uskomattoman vahva, johan sen näkee ikean ja kirjaston tapauksessa. Käydäänpä nämä läpi:
Ikea: Yhtenä päivänä asiakkaat huutaa. Seuraavana väliportaan pomo. Sitten johdon edustaja. Oma pomo tulee lomalta ja sanoo, että hienosti hoidettu ja mitäs noi nyt riehuu. Tämähän on paskaa. Mun reaktio -> juokse, ilmapiiri ei ole enää tarpeeksi rento. kaikki varmasti ajattelevat töihin tullessaan miten nihkeää minut on nähdä. _kukaan_ ei ajattele näin, mutta pelko niistä parista jotka saattavat on tarpeeksi. Huono olla -> pois.
Kirjasto: Lainaan kirjan, pakkaan muuttolaatikkoon. Kirja myöhästyy, tulee isot sakot ja lopuksi pitää kustantaa koko kirja. Onko kirja löytynyt? On. Palautanko sen ettei tarvitse maksaa? En. Syy? Mielummin 40€ tilisiirtona kuin täysin tuntemattoman kirjastotädin kohtaaminen.
Tarinan opetus? Menetät 40€, elämäsi parhaan työpaikan ja istut perjantai-illan yksin kotona ja käyt äidin viereen nukkumaan. Toivottavasti en enää ikinä kehtaa valittaa olevani yksin. Kun en ole. Hitto, puhuin tänään elämästä ja poikaystävästä tunnin äidin silittäessä hiuksia. Voisin asua samoista syistä kujalla, mutta asun lähes ilmaiseksi kotona ja poikaystäväkin on tervetullut. Ja sain tänään kaksi yhteydenottoa, makuunista ja opteamilta. On se elämä jännittävää, kun vuoristoradan saa rakennettua vaikka omista varpaankynsistään. Enkä tarkoita, että draamailen turhaan vaan turhan intensiivisesti. Ongelmista tulee ylitsepääsemättömiä ja lopputuloksena olen muuttamassa Ruotsiin, koska on vaan ultimaattisesti parempi olla poissa kaikkien luota. Vaikka kukaan ei taida haluta minusta eroon. Enkä minäkään heistä. Evoluution helmiä tämä tajunta.
Ikea: Yhtenä päivänä asiakkaat huutaa. Seuraavana väliportaan pomo. Sitten johdon edustaja. Oma pomo tulee lomalta ja sanoo, että hienosti hoidettu ja mitäs noi nyt riehuu. Tämähän on paskaa. Mun reaktio -> juokse, ilmapiiri ei ole enää tarpeeksi rento. kaikki varmasti ajattelevat töihin tullessaan miten nihkeää minut on nähdä. _kukaan_ ei ajattele näin, mutta pelko niistä parista jotka saattavat on tarpeeksi. Huono olla -> pois.
Kirjasto: Lainaan kirjan, pakkaan muuttolaatikkoon. Kirja myöhästyy, tulee isot sakot ja lopuksi pitää kustantaa koko kirja. Onko kirja löytynyt? On. Palautanko sen ettei tarvitse maksaa? En. Syy? Mielummin 40€ tilisiirtona kuin täysin tuntemattoman kirjastotädin kohtaaminen.
Tarinan opetus? Menetät 40€, elämäsi parhaan työpaikan ja istut perjantai-illan yksin kotona ja käyt äidin viereen nukkumaan. Toivottavasti en enää ikinä kehtaa valittaa olevani yksin. Kun en ole. Hitto, puhuin tänään elämästä ja poikaystävästä tunnin äidin silittäessä hiuksia. Voisin asua samoista syistä kujalla, mutta asun lähes ilmaiseksi kotona ja poikaystäväkin on tervetullut. Ja sain tänään kaksi yhteydenottoa, makuunista ja opteamilta. On se elämä jännittävää, kun vuoristoradan saa rakennettua vaikka omista varpaankynsistään. Enkä tarkoita, että draamailen turhaan vaan turhan intensiivisesti. Ongelmista tulee ylitsepääsemättömiä ja lopputuloksena olen muuttamassa Ruotsiin, koska on vaan ultimaattisesti parempi olla poissa kaikkien luota. Vaikka kukaan ei taida haluta minusta eroon. Enkä minäkään heistä. Evoluution helmiä tämä tajunta.