(no subject)
mulle ei riitä vissiin mikään. en halua kavereita (ei silleen että niitä olisikaan) enkä varsinkaan ketään tärkeämpää. but still it's always u joka murtautuu uniini ja on siinä kun saan perse-yo-lakin on siinä kun sukulaiset friikkailee on siinä kun mennään börsiin ja osoitan sormella kaikkia vihaamiani ihmisiä on siinä kun kävelen lyhyessä mutta kuumassa luxembourgilaisessa mekossani jokirantaa pitkin ja sanon "tässä istuin joskus siiderin kanssa tuossa on kirjasto tästä pyöräilin kerran todella lujaa tämä silta vituttaa tämä on lempikohtani turussa.