The end of..?
Sataa ja paistaa, paistaa ja sataa. Mun mielialat tuntuvat heittelevän ihan yhtä paljon kuin tuo sää ulkona. (Aijaa, että lääkkeiden pitäisi tasata..hmph.) Mua väsyttää, väsyttää niin paljon - henkisesti - mutta silti painan eteenpäin. Pakko puskea, sillä sain koululta luvan osallistua torstaina alkavalle kurssille. Luennot, harjoittelut, oppari.. ja vielä ruotsin pätevyys pitäisi todistaa. Kai sitä pitää alkaa lukea ruotsin sanastoa, jotta siitä pääsisin kurssitta läpi.
Olen tullut siihen tulokseen, että mun on aika päästää irti. Mä en voi kuormittaa itseäni ylimääräisellä, muistella menneitä, en yksinkertaisesti voi. Minun on keskityttävä tulevaan, unohdettava sydänsäryt, rakkaudet tyttöjä ja poikia, ystäviä sekä kavereita kohtaan..mun on jätettävä jotkut ystävistäni taakseni..jotka eivät enää edes ystäviäni ole olleet. Melkein itken, kun sanon tämän, edes ajattelen tätä, poistan kuvat, poistan muistot. En muuten voi jatkaa elämääni.
Pidän osan, poistan osan, no hard feelings etc, mutta minun on tehtävä näin, pyytää saa takaisin listalleni, tai olla pyytämättä. Pyydän jo anteeksi.. vaikka en tiedä miksi minun pitäisi edes pyytää..
Olen tullut siihen tulokseen, että mun on aika päästää irti. Mä en voi kuormittaa itseäni ylimääräisellä, muistella menneitä, en yksinkertaisesti voi. Minun on keskityttävä tulevaan, unohdettava sydänsäryt, rakkaudet tyttöjä ja poikia, ystäviä sekä kavereita kohtaan..mun on jätettävä jotkut ystävistäni taakseni..jotka eivät enää edes ystäviäni ole olleet. Melkein itken, kun sanon tämän, edes ajattelen tätä, poistan kuvat, poistan muistot. En muuten voi jatkaa elämääni.
Pidän osan, poistan osan, no hard feelings etc, mutta minun on tehtävä näin, pyytää saa takaisin listalleni, tai olla pyytämättä. Pyydän jo anteeksi.. vaikka en tiedä miksi minun pitäisi edes pyytää..