Ooh, loppuisi jo pimeys.
Tulisipa lunta, lunta ja pakkasta. Tuntuu olo niin alastomalta kun puut vain pysyvät tummina runkoina ja maan iho on paljas kävellä. Elämässä tapahtuu kyllä kaikenlaista pientä, mutta sanat virtaavat ihan muuhun käyttöön kuin tänne. Rakastan lahjojen hankintaa ja antamista paljon enemmän kuin niiden saamista (joka kyllä sekin on ihanaa). Tuntuu vain hassulta kun joillekin kertyy sellaisia ryppäitä ja keksii liiankin kanssa, toisille taas on vaikeampi löytää jotain sellaista, josta on iloa ja hyötyä. Yllättäen äitini on vaikea pala. Tajusin sen johtuvan siitä, ettei hänellä oikeastaan ole henkilökohtaisia harrastuksia tai suurta mielenkiintoa itseensä. Suurin osa äidin energiasta suuntautuu toisiin ihmisiin ja työhön, joka on hänelle henkireikä. No, tämän oivaltaminenhan sitten auttoi hurjasti ja yksi paketti on jo valmis.
Rakastan muuten sitäkin: paketoimista. Etenkin lahjarasiat ovat himottavia. Pehmeä paketti ei ole pettymys, jos sen laittaa lahjarasiaan!
Muratti on kuollut. Kesti melkein kaksi vuotta. Kuivui vain äkillisesti, eikä edes kertonut että jokin vaivaa. Soronoo, sanoin.
Juhlaa on ollut monenlaista, vaikka perinteisiä pikkujouluja ei ole ollut tiedossa. Hyvä niin. Mutta synttäreitä ja nimppareita, kakkua on syöty jo kahtena peräkkäisenä päivänä.
Sain Kiinan tuliaisina ihanan puisen rasian, jonka pohjassa ei kumma kyllä lue Made in China. Hyvä niin. :)
Luettua on tullut taas rutosti, yksi viimeisimpiä oli Thomas Harrisin Punainen Lohikäärme, joka jäi kyllä mieleen kuin hyvä muisto. Bensa-asemallakaan ei voi enää olla ilman siihen suuntaavia ajatuksia...Mahtava teos.
Rikos ja murhat ja etenkin sarjamurhat ovat nyt olleet mieltä askarruttamassa. Hankin Murha mielessä -sarjan (Wire in the Blood) ekan tuotantokauden ja katselin ne kaikki yhdessä päivässä kun olivat niin pirun hyviä. Joululahjatoiveiksi muuntuivat ne kaksi jatkoboksia. Robson Green on HOT. Vielä kun saisi Sinisen enkelin -jaksoja...Onkohan niitä saatavilla?
Olen nähnyt unia Skotlannista. Säkkipillin ujellusta, maisemia, työkavereita. Ikävä on.
Rakastan muuten sitäkin: paketoimista. Etenkin lahjarasiat ovat himottavia. Pehmeä paketti ei ole pettymys, jos sen laittaa lahjarasiaan!
Muratti on kuollut. Kesti melkein kaksi vuotta. Kuivui vain äkillisesti, eikä edes kertonut että jokin vaivaa. Soronoo, sanoin.
Juhlaa on ollut monenlaista, vaikka perinteisiä pikkujouluja ei ole ollut tiedossa. Hyvä niin. Mutta synttäreitä ja nimppareita, kakkua on syöty jo kahtena peräkkäisenä päivänä.
Sain Kiinan tuliaisina ihanan puisen rasian, jonka pohjassa ei kumma kyllä lue Made in China. Hyvä niin. :)
Luettua on tullut taas rutosti, yksi viimeisimpiä oli Thomas Harrisin Punainen Lohikäärme, joka jäi kyllä mieleen kuin hyvä muisto. Bensa-asemallakaan ei voi enää olla ilman siihen suuntaavia ajatuksia...Mahtava teos.
Rikos ja murhat ja etenkin sarjamurhat ovat nyt olleet mieltä askarruttamassa. Hankin Murha mielessä -sarjan (Wire in the Blood) ekan tuotantokauden ja katselin ne kaikki yhdessä päivässä kun olivat niin pirun hyviä. Joululahjatoiveiksi muuntuivat ne kaksi jatkoboksia. Robson Green on HOT. Vielä kun saisi Sinisen enkelin -jaksoja...Onkohan niitä saatavilla?
Olen nähnyt unia Skotlannista. Säkkipillin ujellusta, maisemia, työkavereita. Ikävä on.