Höpötystä ja vaahtoamista
On sunnuntai ja olen ihan löysä, vetelä ja laiskimus. Makasin juuri sohvalla puoli tuntia puoliunessa Gurin kainalossa, vaikka nukuimme pitkään ja hartaasti. Kenties ruumis on väsynyt pitkistä työpäivistä, kenties se johtuu vain sunnuntaista.
Eilen olimme linnanmäellä. Eeron vanhemmat tarjosi. Oli kivaa. Nauroin paljon. Vuoristorata on yhä suosikki. Uusi Salama oli ihan hassu, mua kutitti joka paikkaan koko ajan niin hirveästi että nauroin vielä pitkään sen jälkeen ja jalat oli ihan makaroonia. Sillä aikaa kun muut meni johonkin pääalaisinkieputtimeen pyörin ketjukarusellissa. Puolalainen pelleorkesteri soitti aukiolla ja kauniit kauniit naurulokit joivat suihkulähteestä. Se on niin hienoa miten niiden kaula kääntyy mutkalle kun ne juo kulauksen kerrallaan. Minä en ymmärrä ihmisiä jotka vihaavat lokkeja.
Vielä vähemmän ymmärrän ihmisiä jotka ovat ilkeitä kimalaisille. Teimme eilen parhaan hyvän työn pitkään aikaan, kun autoimme kimalaisia poistamalla kiven niiden kolon suulta. Kaksi kimalaista pörräsi vimmatusti lintsin pääsisäänkäynnin luona kukkaistutusten nurkassa, ja näytti siltä kuin ne olisivat yrittäneet samaan aikaan änkeä kolosta sisään. Ihmettelimme ensin että miksi ne eivät anna toisen mennä ensin mutta sitten kävikin ilmi että joku/jokin oli tukkinut kolon pienellä kivellä ja ne yrittivät kaivaa sisään pikkupikku jaloillaan. Kiven alta näkyi huitovia kimalaisenkäsiä sisäpuolelta. Voi! Kun ne hetkeksi lennähtivät pois (lepuuttivat kai jalkojaan kaivamisesta) otimme kiven pois. Miten kukaan voi olla niin tyhmä ja ilkeä ja tietämätön?? Tai siis tietämättömyydestähän kaikki johtuu (no on kyllä ihan vaan ilkeitä idioottejakin olemassa), kyllä minäkin säikyin kimalaisia ennenkuin opin että ne eivät ole kuin ampiaiset, ne eivät pistä kuin äärimmäisessä hädässä sillä sen jälkeen ne kuolevat. Vaadin tähän muutosta! Vaadin peruskoulujen biologian tunnille käytännönläheisyyttä! Vaadin että lapsille kerrotaan kimalaisten ja muiden pölyttäjien luonteesta ja tärkeydestä (muuten meillä olisi hyvin vähän ruokaa) niin sitten kukaan ei enää tee näin tyhmiä juttuja siihen perustuen että kimalaiset jotenkin häiritsisivät tai pelottaisivat. Mur. Minä pyydän ystävääni ottamaan tämän asian esille kun hän ensi syksystä alkaa neljännen luokan opettajaksi.
Toinen huolestuttava asia selvisi minulle tänään kun luin Hesaria aamupalalla*. Tyynellä valtamerellä on kuulemma valtava jätepyörre, josta en ollut tiennyt mitään. Pohjoisen Tynnenmeren pyörteessä on arviolta sata miljoonaa tonnia jätettä, josta 90 prosenttia on muovia. Ja se muovi on jauhautunut niin pieneksi läpinäkyväksi silpuksi, että linnut luulevat sitä planktoniksi ja syövät sitä ja syöttävät poikasilleenkin. Sitten ne kuolevat suolitukoksiin ja kemikaaleihin. Puhumattakaan muista eläimistä. Eläinplanktonkin syö "muoviplanktonia" ja sitten se siirtyy ravintoketjussa ylöspäin. Muovisilppu on jutun mukaan niin hienoa, että sitä on lähestulkoon mahdotonta siivilöidä. Tässä vaiheessa totesin Eerolle että lopetetaanko muovin käyttö. "Ihan oikeasti". Ja sen jälkeen silmät osuivat talouspaperirullapakettiin lattialla ja aloin tuskailla miten helvetin mahdotonta se on tässä maailmassa. Olen ihan satavarma että tässä vaiheessa ihmisillä alkaa oikeasti olla tahtoa muuttaa kulutustottumuksiaan, mutta kun ei kuluttajilla ole vaihtoehtoja. Paitsi tietysti olla ostamatta talouspaperia. Ja wc-paperia. Pyyhkiä vanhoilla hesareilla. Just. Kele. Rakastan salaattia, ja salaatissa on aina muovikääre, sekä muoviruukku jos ostaa ruukkusalaattia. Täytyisi varmaan ruveta kesällä kasvattamaan hitosti salaattia itse ja käyttää talvisin kaalia, sitä kun ei luojan kiitos pakata vielä mihinkään. Ja maha paukkuu.
Suunnittelen vakavasti kirjoittavani Serlalle ja muille sellaisille jotka valmistavat ihmisille arkisia ja jokapäiväisiä tuotteita muoviin pakattuna, että voisivatko ystävällisesti miettiä muita vaihtoehtoja, sillä ihmiset haluavat vaihtoehtoja ja ovat valmiita maksamaan. Olen varma että siitä tulee vielä sellainen "ympäristöbuumi", että ympäristöystävälliset tuotteet ovat oikeasti hip ja pop ja myyvät kuin häkä, onhan sitä jo ilmassa, valitettavasti se ei vain ole yltänyt niin tavallisiin asioihin kuin wc-paperin pakkaukset tai ruukkusalaatit. Voikun kaikki ihmiset alkaisivat vaatia muutosta yhteen ääneen, niin jotain voisi tapahtuakin. Ehkäpä minun pitäisi innostaa Anarkistimartat tähän. Sitten ne (Serlat & kumpp.) varmasti vetoavat siihen että onhan tässä pakkauksessa ympäristömerkki ja tämä muovi on polttokelpoista mutta voi pyhä sylvi kun siitä ei ole kärpäsenpaskan vertaa hyötyä tavalliselle kansalaiselle, sillä energiajätteen keräystä ei tarjota tavalliselle kansalaiselle. Johtuuko ehkä siitä että polttolaitoksia on hyvin harvassa koska vihreät tyssäsivät niiden käyttöönoton. Vai miten se nyt oli. Isi siitä aina jaksaa vihreitä mollata, kun aina siihen asti kotonakin laitettiin lähes kaikki jätteet oranssiin muovipussiin. Joten nyt siis kaikki muovit päätyvät sekajätteeseen.
Mikä sitten on parempi vaihtoehto? Kierrätyspaperi? Sitä minä en tiedä kun en ole asiantuntija, mutta muovi se ei ainakaan voi olla. Tiedän vain että yhä enemmän odotan John Websterin uutta Katastrofin Aineksia-dokkaria. Se on niin täyttä asiaa. Ja John on hurmaava. Sitä odotellessa yritän kovasti välttää muoviin pakattuja asioita, mikäli vaan mahdollista. En kyllä silti ala hesarilla pyyhkiä.
Tämä posti on nyt poikkeuksellisesti julkinen, jotta muutkin tulisivat tietoisiksi kimalaisoikeuksista ja muovipyörteistä, vaikka onkin tällaista nolostuttavaa vaahtoamista.
* puuroa jonka päällä oli enemmän mustikoita kuin puuroa, terv. nimim. tyhjennämme pakastinta muuton alta
Eilen olimme linnanmäellä. Eeron vanhemmat tarjosi. Oli kivaa. Nauroin paljon. Vuoristorata on yhä suosikki. Uusi Salama oli ihan hassu, mua kutitti joka paikkaan koko ajan niin hirveästi että nauroin vielä pitkään sen jälkeen ja jalat oli ihan makaroonia. Sillä aikaa kun muut meni johonkin pääalaisinkieputtimeen pyörin ketjukarusellissa. Puolalainen pelleorkesteri soitti aukiolla ja kauniit kauniit naurulokit joivat suihkulähteestä. Se on niin hienoa miten niiden kaula kääntyy mutkalle kun ne juo kulauksen kerrallaan. Minä en ymmärrä ihmisiä jotka vihaavat lokkeja.
Vielä vähemmän ymmärrän ihmisiä jotka ovat ilkeitä kimalaisille. Teimme eilen parhaan hyvän työn pitkään aikaan, kun autoimme kimalaisia poistamalla kiven niiden kolon suulta. Kaksi kimalaista pörräsi vimmatusti lintsin pääsisäänkäynnin luona kukkaistutusten nurkassa, ja näytti siltä kuin ne olisivat yrittäneet samaan aikaan änkeä kolosta sisään. Ihmettelimme ensin että miksi ne eivät anna toisen mennä ensin mutta sitten kävikin ilmi että joku/jokin oli tukkinut kolon pienellä kivellä ja ne yrittivät kaivaa sisään pikkupikku jaloillaan. Kiven alta näkyi huitovia kimalaisenkäsiä sisäpuolelta. Voi! Kun ne hetkeksi lennähtivät pois (lepuuttivat kai jalkojaan kaivamisesta) otimme kiven pois. Miten kukaan voi olla niin tyhmä ja ilkeä ja tietämätön?? Tai siis tietämättömyydestähän kaikki johtuu (no on kyllä ihan vaan ilkeitä idioottejakin olemassa), kyllä minäkin säikyin kimalaisia ennenkuin opin että ne eivät ole kuin ampiaiset, ne eivät pistä kuin äärimmäisessä hädässä sillä sen jälkeen ne kuolevat. Vaadin tähän muutosta! Vaadin peruskoulujen biologian tunnille käytännönläheisyyttä! Vaadin että lapsille kerrotaan kimalaisten ja muiden pölyttäjien luonteesta ja tärkeydestä (muuten meillä olisi hyvin vähän ruokaa) niin sitten kukaan ei enää tee näin tyhmiä juttuja siihen perustuen että kimalaiset jotenkin häiritsisivät tai pelottaisivat. Mur. Minä pyydän ystävääni ottamaan tämän asian esille kun hän ensi syksystä alkaa neljännen luokan opettajaksi.
Toinen huolestuttava asia selvisi minulle tänään kun luin Hesaria aamupalalla*. Tyynellä valtamerellä on kuulemma valtava jätepyörre, josta en ollut tiennyt mitään. Pohjoisen Tynnenmeren pyörteessä on arviolta sata miljoonaa tonnia jätettä, josta 90 prosenttia on muovia. Ja se muovi on jauhautunut niin pieneksi läpinäkyväksi silpuksi, että linnut luulevat sitä planktoniksi ja syövät sitä ja syöttävät poikasilleenkin. Sitten ne kuolevat suolitukoksiin ja kemikaaleihin. Puhumattakaan muista eläimistä. Eläinplanktonkin syö "muoviplanktonia" ja sitten se siirtyy ravintoketjussa ylöspäin. Muovisilppu on jutun mukaan niin hienoa, että sitä on lähestulkoon mahdotonta siivilöidä. Tässä vaiheessa totesin Eerolle että lopetetaanko muovin käyttö. "Ihan oikeasti". Ja sen jälkeen silmät osuivat talouspaperirullapakettiin lattialla ja aloin tuskailla miten helvetin mahdotonta se on tässä maailmassa. Olen ihan satavarma että tässä vaiheessa ihmisillä alkaa oikeasti olla tahtoa muuttaa kulutustottumuksiaan, mutta kun ei kuluttajilla ole vaihtoehtoja. Paitsi tietysti olla ostamatta talouspaperia. Ja wc-paperia. Pyyhkiä vanhoilla hesareilla. Just. Kele. Rakastan salaattia, ja salaatissa on aina muovikääre, sekä muoviruukku jos ostaa ruukkusalaattia. Täytyisi varmaan ruveta kesällä kasvattamaan hitosti salaattia itse ja käyttää talvisin kaalia, sitä kun ei luojan kiitos pakata vielä mihinkään. Ja maha paukkuu.
Suunnittelen vakavasti kirjoittavani Serlalle ja muille sellaisille jotka valmistavat ihmisille arkisia ja jokapäiväisiä tuotteita muoviin pakattuna, että voisivatko ystävällisesti miettiä muita vaihtoehtoja, sillä ihmiset haluavat vaihtoehtoja ja ovat valmiita maksamaan. Olen varma että siitä tulee vielä sellainen "ympäristöbuumi", että ympäristöystävälliset tuotteet ovat oikeasti hip ja pop ja myyvät kuin häkä, onhan sitä jo ilmassa, valitettavasti se ei vain ole yltänyt niin tavallisiin asioihin kuin wc-paperin pakkaukset tai ruukkusalaatit. Voikun kaikki ihmiset alkaisivat vaatia muutosta yhteen ääneen, niin jotain voisi tapahtuakin. Ehkäpä minun pitäisi innostaa Anarkistimartat tähän. Sitten ne (Serlat & kumpp.) varmasti vetoavat siihen että onhan tässä pakkauksessa ympäristömerkki ja tämä muovi on polttokelpoista mutta voi pyhä sylvi kun siitä ei ole kärpäsenpaskan vertaa hyötyä tavalliselle kansalaiselle, sillä energiajätteen keräystä ei tarjota tavalliselle kansalaiselle. Johtuuko ehkä siitä että polttolaitoksia on hyvin harvassa koska vihreät tyssäsivät niiden käyttöönoton. Vai miten se nyt oli. Isi siitä aina jaksaa vihreitä mollata, kun aina siihen asti kotonakin laitettiin lähes kaikki jätteet oranssiin muovipussiin. Joten nyt siis kaikki muovit päätyvät sekajätteeseen.
Mikä sitten on parempi vaihtoehto? Kierrätyspaperi? Sitä minä en tiedä kun en ole asiantuntija, mutta muovi se ei ainakaan voi olla. Tiedän vain että yhä enemmän odotan John Websterin uutta Katastrofin Aineksia-dokkaria. Se on niin täyttä asiaa. Ja John on hurmaava. Sitä odotellessa yritän kovasti välttää muoviin pakattuja asioita, mikäli vaan mahdollista. En kyllä silti ala hesarilla pyyhkiä.
Tämä posti on nyt poikkeuksellisesti julkinen, jotta muutkin tulisivat tietoisiksi kimalaisoikeuksista ja muovipyörteistä, vaikka onkin tällaista nolostuttavaa vaahtoamista.
* puuroa jonka päällä oli enemmän mustikoita kuin puuroa, terv. nimim. tyhjennämme pakastinta muuton alta