Avaruuden äärettömyys estää meitä olemasta uniikkeja
Matikan tunnit on mun lemppareita. Koska me mennään aina vähän aiheen vierestä. Tänään piti olla yhtälöitä. Mutta me puhuttiin avaruudesta, äärettömyydestä, mustista aukoista, isoista pamauksista ja nanohiiliputkien mahdollistamista avaruushisseistä. (Eli se Gundam 00:llan aavaruushissi ei sittenkään ole mahdoton ja vaan teknologian kehittyessä melko varmasti toteutuva juttu. O______O)
Avaruudella on raja, mutta se laajenee kokoajan valonnopeuttakin nopeammin koska se on tilassa jossa ei ole mitään, ja siksi on ääretön. Siinä tilassa voi olla myös muita avaruuksia jotka myös laajenee äärettömästi. Kukaan ei tiedä miten käy jos kaksi avaruutta kohtaa. Koska avaruudessa on rajattomasti tilaa, vaikkakin alkuaineilla on järjettömän monta eri tapaa joilla ne voivat yhdistyä toisiinsa, on niitä tapoja vain rajallinen määrä. Siten on täysin mahdollista, että jossain tuolla avaruudessa on täsmälleen samanlainen olento kuin sinä itse. Eli sinä siellä et ole ainutlaatuinen. Enkä minä.
Ison pamauksen jäljiltä meidän avaruuden lämpötila on kolme kelviniä absoluuttisen nollapisteen yläpuolella, siihen se on jäähtynyt äärettömän lämpöisestä 13,7 mirljardissa valovuodessakohan se nyt oli. Eli aika nopeasti. Telkkarissa näkyvä kohina, eli lumisade on ison pamauksen jälkisäteilyä.
Ranskan hiukkaskiihdytin ei voi koskaan saavuttaa valonnopeutta, koska siihen tarvittavan kiihdyttimen koko tulisi olla jotain meidän Linnunradan luokkaa. Eli jos se koskaan saadaan käynnistettyä onnistuneesti ja jos se tekisikin mustan aukon, se haihtuisi ilmaan kun sillä ei olisi tehoja imeä itseensä mitään. Tämä johtuu siis sen nopeudesta, ei hiukkasten määrästä. Nopeutta ei ole riittävästi tarpeeksi isoon pamaukseen, jotta syntyisi vaarallinen musta aukko. Koska E=mc² eli energia on yhtä suuri kuin massa kertaa valonnopeus potenssiin kaksi, massa kasvaa energian mukana, mutta nopeus on aina vakio. Ja kun siis massa tosiaan kasvaa, siksi emme saa nykyteknologialla aikaan mitään merkittävän suurta pamahdusta, koska ei pystytä rakentamaan tarpeeksi nopeaa kiihdytintä. (Se hiukkaskiihdytin siis pamauttaa protonit toisiinsa melkein valonnopeudella, mutta sen pitäis olla just eikä melkein ollakseen vaarallinen)
Ja ydinjätettä ei dumpata avaruuteen siksi, koska se vaati järjettömän määrän polttoainetta lähetettävää massaa koden saada se avaruuteen asti. Mutta nanohiiliputkista voitaisiin rakentaa avaruushissi, jota pitkin dumpataan tavaraa avaruuteen. Tätä on tosiaan todella harkittu toteutettavaksi, jahka teknologialla riittää rahkeet.
Avaruudella on raja, mutta se laajenee kokoajan valonnopeuttakin nopeammin koska se on tilassa jossa ei ole mitään, ja siksi on ääretön. Siinä tilassa voi olla myös muita avaruuksia jotka myös laajenee äärettömästi. Kukaan ei tiedä miten käy jos kaksi avaruutta kohtaa. Koska avaruudessa on rajattomasti tilaa, vaikkakin alkuaineilla on järjettömän monta eri tapaa joilla ne voivat yhdistyä toisiinsa, on niitä tapoja vain rajallinen määrä. Siten on täysin mahdollista, että jossain tuolla avaruudessa on täsmälleen samanlainen olento kuin sinä itse. Eli sinä siellä et ole ainutlaatuinen. Enkä minä.
Ison pamauksen jäljiltä meidän avaruuden lämpötila on kolme kelviniä absoluuttisen nollapisteen yläpuolella, siihen se on jäähtynyt äärettömän lämpöisestä 13,7 mirljardissa valovuodessakohan se nyt oli. Eli aika nopeasti. Telkkarissa näkyvä kohina, eli lumisade on ison pamauksen jälkisäteilyä.
Ranskan hiukkaskiihdytin ei voi koskaan saavuttaa valonnopeutta, koska siihen tarvittavan kiihdyttimen koko tulisi olla jotain meidän Linnunradan luokkaa. Eli jos se koskaan saadaan käynnistettyä onnistuneesti ja jos se tekisikin mustan aukon, se haihtuisi ilmaan kun sillä ei olisi tehoja imeä itseensä mitään. Tämä johtuu siis sen nopeudesta, ei hiukkasten määrästä. Nopeutta ei ole riittävästi tarpeeksi isoon pamaukseen, jotta syntyisi vaarallinen musta aukko. Koska E=mc² eli energia on yhtä suuri kuin massa kertaa valonnopeus potenssiin kaksi, massa kasvaa energian mukana, mutta nopeus on aina vakio. Ja kun siis massa tosiaan kasvaa, siksi emme saa nykyteknologialla aikaan mitään merkittävän suurta pamahdusta, koska ei pystytä rakentamaan tarpeeksi nopeaa kiihdytintä. (Se hiukkaskiihdytin siis pamauttaa protonit toisiinsa melkein valonnopeudella, mutta sen pitäis olla just eikä melkein ollakseen vaarallinen)
Ja ydinjätettä ei dumpata avaruuteen siksi, koska se vaati järjettömän määrän polttoainetta lähetettävää massaa koden saada se avaruuteen asti. Mutta nanohiiliputkista voitaisiin rakentaa avaruushissi, jota pitkin dumpataan tavaraa avaruuteen. Tätä on tosiaan todella harkittu toteutettavaksi, jahka teknologialla riittää rahkeet.