Kummastuttaa
Kaikki on paivittany journalia! Enka oo viela kerenny kommentoimaan kellekaan, alkaa koulko, ma kommentoin!
1. Koulu alko
Se ei ookaan ollenkaan niin kauhee asia. Oikeestaan oon happy, kun naan taas niita ihmisia, keta en oo nahny koko kesana. Lisaks sita huomas taas oppineensa lisaa puhumista ja harmikseen unohtaneensa kanjeja. No, unohtaneet kanjit oon tahan mennessa taas opetellu uudestaan ja muutenkin ganbareen japanin opiskelussa! Jei!
2. Oon taas vasyny takalaiseen futikseen
Mutta, en aijo lopettaa sita kokonaan. Meinaan vaan alottaa jonkun japanilaisen kulttuurilajin. Eli lintsaan silla viikossa ehka kahet harkat. Oon ajatellu jotain itsepuolustuslajia. Toistaseks karate on ollu paalimmaisena mielessa. Slinu ehdotti jotain japanilaista soitinta, mutta oikeesti, ei mulla vaan oo mitaan yhteista musiikin kanssa. Emma pysty. Kokeilin kylla ennen koulun alkua japanilaista koto-nimista soitinta. Se oli vahan ku kantele, 13 kielta ja ihan kummallinen.
3. Luulin, etta saat vahan viilenis, vaan ei kuitenkaan
Joo, eli saa taalla jatkuu viela syyskuunkin sellasena lampimana, ehka 30 asteisena. Onneks nyt on kuitenki vahan kuivahtanu, joten mun kasien finniliininappylat saattaa jopa parantua (kavin myos hakemassa niihin uudestaan laaketta). Sitten syyskuussa ja lokakuussa tulee kuulemma paljon taifuuneja. Nyttenkin on yks tulossa. Eli vetta pitas sataa ja tuulla kovaa.
4. On tulossa maanjaristys
Joops, eli taalla on nyt jotkut Masashi Maanjaristykset ennustellu, etta lauantaille 13. paiva tulis joku suurikin maanjaristys tanne Aichin alueelle. Nyt eilen illalla oli joku pieni 1 Richterin eika sita ees tuntenu. Hokkaidolla (pohjoissaarella) oli eilen ollu joku suurempi, kait 7 Richteria. Porukka oli viikko sitten ihan tyyni, ja lollas koko maanjaristykselle, mutta nyt munki luokkakaverit on ruvennu vahan panikoimaan. Ne ihmettelee, etta eiko meita vaihtareita kuskata siks kriisiajaks jonnekin turvaan..
5. Joulukuussa on mulla japanin koe
Eli ilmottauduin joulukuulle sellasseeseen maailman laajuseen japaninkielen tasokokeeseen. Teen 3-tason kokeen, johon vaaditaan paalle 300 kanjia + sanoja + kielioppia. Ihan helpostihan ma sen lapasen. Ajattelin nyt vahan yliopiskella, niin voin sitten Suomessa menna tekemaan 2- tason kokeen, johon vaaditaan noin 1000 kanjia. Jos ma siis en ala aktiivisesti unohtamaan japania...
6. Sain vihdoin mun ekan paperipaiviksen kirjotettua tayteen
Sellanen tylsa vihko siis vaan.. Ohutkin kun mika, mutta taynna. Inspiroiduin paiviksen kirjottamisesta Sonjan luona. Etta on sitten jotain luettavaa jalkeenpainkin.
7. Yasuko (sisko) halas muo kun se tuli heppaleirilta eika oltu nahty melkeen kahteen viikkoon
mika oli siis aivan alyttoman siistia. Mullapa onkin japanilainen sisko <3 Jota en nykyaan koulun taas alettua naa paljoo ollenkaan. Silla kun on sita koulua ja klubia ja yksityiskoulua ja enkun tunteja ja piano tunteja ja kaiken maailman juttuja... Naan sita viikolla aamupalalla ja sitten illalla ehka vahan :( Ihan tyhmaa.
8. Muo suunniteltiin aluks toiseen kouluun ku Malin,
ja nyt muo arsyttaa, etta ollaankin samassa koulussa. Musta tuntuu, etta saattaisin jopa osata japania paremmin, jos olisin siella toisessa koulussa. Siella olis sitapaitsi enemman poikia.. :/
9. Mulla on suunnitelmia kavereitten kanssa
Sunniteltiin, etta mennaan 23. paiva Nagoyan yhen poikakoulun kulttuurifestareille. Mulla ei oikeen oo hajuakaan, etta mita siella on. Kait hyvan nakosia poikia ;) Jooh. Ja jotain siisteja juttuja kait. Sitten mennaan kattomaan myos Miyazaki Hayaon uus anime, Ponyo :) Malin sano ymmartaneensa sen kokonaan, niin mullakin on mahollisuus :)))))
10. Tein makaroonilaatikkoa onnistuneesti
Jeps, viime vkl tosiaan kerasin rohkeuteni ja tein taas suomalaista ruokaa. Makaroonilaatikkoa vois kai verrata paikalliseen karee - nimiseen ruokaan. Karee on siis currykastiketta, johon on isketty kaikkea lihaa ja porkkanaa ja perunaa. Eihan makaronilaatikko oo siis tollasta, mutta sen ruuan luonne on sama. Okis tekee aina kareeta, kun se ei oo illalla tekemassa ruokaa, ja jattaa siis sen meille ite lammitettavaks. Kaikki tykkaa siita, ja sita on kiva syoda viela jalkeenpainkin.
Joo, eli siis, tein makaroonilaatikkoa ja porkkanaraastetta ananaspaloilla. Kaikki tyksi sikana. Tein sita vahingossa aika paljon, mutta ei haitannu. Yasuko veteli sita seuraavana aamuna vahan aamupalaks ja sitten viela lounaaks. Se siis oli daisuki :)
Joo, se oli tollanen lapikatsaus mun elamasta. En jaksa kirjottaa tarkalleen, mita oon tehny, koska en oikeestaan oo tehny mitaan kummempaa. :D Koulu alko....
Mami ehdotteli vahan, etta voisin kirjottaa vahan mita ootin Japanilta, mika toteutu ja mika ei. Koitan tassa kirjotteassa luonnehtia jotain :)
Mita mulle tuli Suomessa kysyttaessa ekana mieleen, oli tietty mangat ja animet ja muut musiikki jutut. Miks? Koska ne oli japanilaisia juttuja, mitka oli/on Suomessa muotia. Mita ma siis aattelin (varotuksista huolimatta), oli yhteiskunta, jossa kaikki lukee mangaa ja kuuntelee rokkia. No ei ihan niin. Mangaa kylla luetaan, aika paljonkin. Niin etta japanilaiset kuluttaa keskimaarin enemman sarjakuvia kun vessapaperia. Animeakin kait katotaan, jos aikaa on. Mutta rokkareita on harvassa. Taalla harva kuuntelee mitaan muuta kun purkkapoppia. Melkein kukaan ei taallapain ainakaan kuuntele ulkomaalasta musaa. Jos kuuntelee, se on amerikkalaista, kuten Avril Lavingea tai Green Dayta.. Kylla nain.
Tiesinhan ma ennan tanne tuloa myos kaikkennakosta perinteisesta japanilaisesta, kuten ruuasta, taloista, tavoista ja koulusta. Tai luulin tietavani. Japanilainen ruoka oli mulle ennen tanne tuloa lahes ainoastaan sushi. Taman takia luulin myos, etta sita syodaan paljon. Erehdyin. Pystyn justiinsa laskemaan yhen kaden sormilla, montako kertaa oon syony sushia.
Kaikkialta kuulee koko ajan, miten terveellista japanilainen ruoka on. No onhan se terveellista. Mutta herranen aika, missa on kaikki kuidut ja ruisleipa! Oon taysin kyllastynyt tahan vitivalkoseen leipaan. (onneks mulle lahetetaan nykyaan ensiapua..) Mutta voin vannoa, etta kasviksista ei kay puute. Eika valittaminen, koska japanilaiset osaa kylla laittaa kasviksia. Nami <3 Ja ruokaa ei kuulu jattaa. Eika muuten royhtailykaan ole kuulemma kaunis tapa. Vaikka kotona kylla kaikki royhtailee :o
Taloista tiesin sen verran, etta nykyaan suuriosa on lansimaisia ja etta ne on rakennettu vieriviereen. Mita ma en tiennyt, oli se, etta nama on hirmu pienia ja etta tarkeeta tuntuu olevan se, etta on omakotitalo. Vaikka tilaa on vahan, niin taalla ei oo paljoa kerrostaloja.
Jokaisessa talossa tuntuu kuitenki olevan ainakin yks perinteinen japanilainen huone tatameilla (sellanen olkimatto tyyppinen hassakka), riisipaperiovilla ja pienella rukousmestalla.
Tavoista tiesin sen verran, etta kumarrellaan paljon ja vanhempia kunnioitetaan. Mutta tuli mulle silti yllatyksena. etta kakkosluokkalaiset arsyyntyy sikana, jos ykkoset ei puhu niille kunnioittavaan savyyn. Herranen aika.. Ja oli mielettoman hassua, kun sillon kerron joku ykkonen kumars mulle.
Tiesin myos, etta japaninkielessa on kaiken maailman hienouksia ylempiarvosille henkiloille sanottavaks. Gaijinina pystyn kuitenki lahes murheetta puhumaan kaikille silla kaikista normaaleimmalla tavalla. Tosin nyt AR juuri totesi, etta mun ja Malinin tayty ruveta puhumaan opettajille kunnioittavaan savyyn.. Eli pitas kai ruveta ganbarettamaan sen suhteen.
Maailmalla Japani tunnetaan maana, jossa ihmiset tehee toita ja opiskelee paa kolmantena jalkana. Mun koulu on taysin sen mielikuvan ulkopuolelta. Opettajat ei tunnu valittavan, nukkuuko porukka tunnilla ja kokeetkin tuntuu olevan sellasia valitse vaihtoehdoista -kokeita. Ma en oikeen jaksa ymmartaa, miks mun koululaiset ees tulee kouluun, kun ei ne kerta mitaan tee..
Mutta sitten! On poikkeuksia. Tai oikeestaan muita kouluja. Niissa ihmiset opiskelee, mutta mulla on sellanen fiilis, etta niitten opiskelu on "hauki on kala" tyyppista. Ei ne taida oikeesti mitaan oppia. Miten ne voiskaan, kun ne opiskelee kahteen yolla ja heraa kouluun kuudelta. Koulun jalkeen ne menee yksityistunneille ja plaah. Ei niilla ole elamaa. Tahan koulutus systeemiin ma oon kaikkein eniten pettyny. Se vie hirveesti aikaa, muttei tunnu tuottavan oikein mitaan.
En luota oikeen siihen, etta taa yhteiskunta pysyy pystyssa tallasilla ihmisilla...
Ma en tienny ennen Japaniin tuloani mitaan tasta loppuun asti vetamisesta. Mutta sita ma inhoon taalla kaikista eniten. Kyllahan ihmiset Suomessakin tyoskentelee joskus niin, etta hirvittaa. Mutta se on sellasta hyvaa henkea. Suomalaiset tuntuu tekevan sita hommaa ittensa takia, ei ympyroivan yhteiskunnan takia. Jos joku tahtoo vetaa taysilla vaikka harkoissa, niin ei kaikkien tarvii. Varsinkaan jos on kipea.
Taalla taas, tuntuu silta, etta japanilaiset tekee asiat niin loppuun asti kun olla ja voi vaan sen takia, etta koko yhteiskunta olettaa sita. Ne ei tee sita ittensa takia, vaan sen takia, etteivat menettais mainettaan. Taa on mun mielesta tajuttoman huono syy tehda ylipaatansa mitaan.
Aaah, en jaksa kirjottaa enempaa :o
Mut kysykaa :)