Kysymyksiä flaneeraajalta
1. Söpöin söpö eläin? Kuva?
Tähän on yllättävän vaikea vastata. Kaikki söpöt eläimet on söpöjä omalla tavallaan. Monessa mielessä lempieläin on pupu. Sanotaan nyt kumminkin silti vaikka että koala. Perusteluina linkin takana oleva kuvasarja.
http://life-in-your-years.tumblr.com/post/20929299672
2. Musisoitko enää ja jos et, oletko suunnitellut tekeväsi niin tulevaisuudessa?
En oikeastaan musisoi. Jos yhtä kuumepäistä impulssia ei lasketa, en ole koskenut soittimeen ainakaan viiteen vuoteen. Kerrostaloasuminen on ollut tosin tähän isoin syy. Jatkokysymys on paha: kaipaan soittamista kovasti, etenkin yhdessä musisointia. Samalla kun koen, että se tekisi hyvää päälle, olen vuosien musiikkiopisto-konservatorio-musiikkilukio -opintojen jälkeen melko pahasti allerginen kaikelle musiikin harjoittamiselle, johon liittyy pakkoa. Siis jatkuvaa harjoittelua, säännöllisiä treeniaikoja ja sitoutumista. Näin monen vuoden tauon jälkeen on myös vaikeaa kohdata omien taitojen väistämätön ruostuminen, vaikka aina sitä toisaalta jaksaa myös yllättyä siitä miten paljon osaa yhä tietämättään. Kynnys on korkea ja korkeammaksi käy.
3. Miltä meno maistuu?
Mietin, millä tarkkuustasolla jaksan vastata tähän. Sanotaan vaikka, että meno ei maistu kovin hyvin juuri nyt. Vastineeksi siitä, että viimeiset neljä vuotta elämä on ollut kovin kivaa ja tasaista, nyt on meneillään melkoinen myllerrys. Liikaa muutoksia ja tyhjän päällä kelluntaa muun muassa. Luonnollinen ja aikuinen reaktiotapa tähän kaikkeen oli tietenkin leikata irokeesi. :p
4. Mikä meininki on irkissä nykyään?
Koen, että mediana irkki ei sinänsä pahemmin muutu. Paljon sieltä on toki porukkaa kadonnut elämiinsä ja myös sosiaaliseen mediaan niitä, joille irkki on ollut ennen kaikkea yhteydenpitoväline, mutta jutut ja henki ovat pääosin samoja. Hirveästi uutta nuorisoa irkkiin ei tosin tunnu päätyvän, et ehkä pientä yleistä hiljentymistä on havaittavissa. Ehkä siellä kymmenen vuoden päästä on vaan pieni lauma keski-ikäisiä irkkaamassa muiden keski-ikäisten kanssa. Se olisi aika hauskaa jopa :) Ehkä vanheneminen on tuonut mukanaan aikuistumista myös irkkiin omalla kohdalla ja/tai ylipäänsä kun en ole ainakaan omilla kanavillani juuri kohdannut suuria draamoja enää hetkeen. On se silti rakas elämäntapa.
5. Mikä tekee sinut onnelliseksi?
Juuri nyt tähän on vähän vaikea vastata. Yleensä ottaen kai jonkin sortin Merkitys elämässä, se että on jatkuvasti jotakin mitä odottaa ja mitä kohti pyrkiä ja sen lisäksi myös niitä pieniä hetkiä. Rakkaiden kanssa vietetty aika melko poikkeuksetta. Satunnaisesti Kisu.
6. Tyyli-idolisi?
En keksi ketään yksittäistä. Eniten kunnioitan pukeutujia, jotka antavat piupaut kaikille normatiivisille kauneusihanteille ja soveliaisuussäännöille ja pukeutuvat juuri siten miten huvittaa, vaikka se ei suuren yleisön mielestä olisi ”imartelevaa” (lue: saisi näyttämään laihemmalta/kurvikkaammalta/jne.). Tykkään myös tietystä innovatiivisuudesta ja DIY-meiningistä muodissa ja pukeutumisessa. Kuvailen toisinaan omaa inspiraatiotyyliäni termillä ”teinipunk”. Kyllä mä toisaalta esim. Nelliinaa ihailen kans, vaikka oma tyylini onkin hänestä kaukana. Ehkä jokin rohkeus olla tosi ja oma itsensä viehättää eniten.
7. Paras piilopaikka?
Tätä nykyä oma koti on ainakin sellainen, josta harvoin tullaan hakemaan, heh. Suosikiksi taidan kuitenkin listata kaverin (porukoiden) Jämsänkoskella sijaitsevan kesämökin, jolla on tullut vietettyä aikaa suht säännöllisesti viime vuosina. Sopivan lyhyen matkan päässä Tampereelta mutta kuitenkin täysin irti arjesta. Odottelen tässä jo, josko lumet sulais sen verran että pääsis aloittamaan kevätmökkikauden ja kuuntelemaan sammakoiden kurnutusta ja joutsenten soidinta.
Tähän on yllättävän vaikea vastata. Kaikki söpöt eläimet on söpöjä omalla tavallaan. Monessa mielessä lempieläin on pupu. Sanotaan nyt kumminkin silti vaikka että koala. Perusteluina linkin takana oleva kuvasarja.
http://life-in-your-years.tumblr.com/post/20929299672
2. Musisoitko enää ja jos et, oletko suunnitellut tekeväsi niin tulevaisuudessa?
En oikeastaan musisoi. Jos yhtä kuumepäistä impulssia ei lasketa, en ole koskenut soittimeen ainakaan viiteen vuoteen. Kerrostaloasuminen on ollut tosin tähän isoin syy. Jatkokysymys on paha: kaipaan soittamista kovasti, etenkin yhdessä musisointia. Samalla kun koen, että se tekisi hyvää päälle, olen vuosien musiikkiopisto-konservatorio-musiikkilukio -opintojen jälkeen melko pahasti allerginen kaikelle musiikin harjoittamiselle, johon liittyy pakkoa. Siis jatkuvaa harjoittelua, säännöllisiä treeniaikoja ja sitoutumista. Näin monen vuoden tauon jälkeen on myös vaikeaa kohdata omien taitojen väistämätön ruostuminen, vaikka aina sitä toisaalta jaksaa myös yllättyä siitä miten paljon osaa yhä tietämättään. Kynnys on korkea ja korkeammaksi käy.
3. Miltä meno maistuu?
Mietin, millä tarkkuustasolla jaksan vastata tähän. Sanotaan vaikka, että meno ei maistu kovin hyvin juuri nyt. Vastineeksi siitä, että viimeiset neljä vuotta elämä on ollut kovin kivaa ja tasaista, nyt on meneillään melkoinen myllerrys. Liikaa muutoksia ja tyhjän päällä kelluntaa muun muassa. Luonnollinen ja aikuinen reaktiotapa tähän kaikkeen oli tietenkin leikata irokeesi. :p
4. Mikä meininki on irkissä nykyään?
Koen, että mediana irkki ei sinänsä pahemmin muutu. Paljon sieltä on toki porukkaa kadonnut elämiinsä ja myös sosiaaliseen mediaan niitä, joille irkki on ollut ennen kaikkea yhteydenpitoväline, mutta jutut ja henki ovat pääosin samoja. Hirveästi uutta nuorisoa irkkiin ei tosin tunnu päätyvän, et ehkä pientä yleistä hiljentymistä on havaittavissa. Ehkä siellä kymmenen vuoden päästä on vaan pieni lauma keski-ikäisiä irkkaamassa muiden keski-ikäisten kanssa. Se olisi aika hauskaa jopa :) Ehkä vanheneminen on tuonut mukanaan aikuistumista myös irkkiin omalla kohdalla ja/tai ylipäänsä kun en ole ainakaan omilla kanavillani juuri kohdannut suuria draamoja enää hetkeen. On se silti rakas elämäntapa.
5. Mikä tekee sinut onnelliseksi?
Juuri nyt tähän on vähän vaikea vastata. Yleensä ottaen kai jonkin sortin Merkitys elämässä, se että on jatkuvasti jotakin mitä odottaa ja mitä kohti pyrkiä ja sen lisäksi myös niitä pieniä hetkiä. Rakkaiden kanssa vietetty aika melko poikkeuksetta. Satunnaisesti Kisu.
6. Tyyli-idolisi?
En keksi ketään yksittäistä. Eniten kunnioitan pukeutujia, jotka antavat piupaut kaikille normatiivisille kauneusihanteille ja soveliaisuussäännöille ja pukeutuvat juuri siten miten huvittaa, vaikka se ei suuren yleisön mielestä olisi ”imartelevaa” (lue: saisi näyttämään laihemmalta/kurvikkaammalta/jne.). Tykkään myös tietystä innovatiivisuudesta ja DIY-meiningistä muodissa ja pukeutumisessa. Kuvailen toisinaan omaa inspiraatiotyyliäni termillä ”teinipunk”. Kyllä mä toisaalta esim. Nelliinaa ihailen kans, vaikka oma tyylini onkin hänestä kaukana. Ehkä jokin rohkeus olla tosi ja oma itsensä viehättää eniten.
7. Paras piilopaikka?
Tätä nykyä oma koti on ainakin sellainen, josta harvoin tullaan hakemaan, heh. Suosikiksi taidan kuitenkin listata kaverin (porukoiden) Jämsänkoskella sijaitsevan kesämökin, jolla on tullut vietettyä aikaa suht säännöllisesti viime vuosina. Sopivan lyhyen matkan päässä Tampereelta mutta kuitenkin täysin irti arjesta. Odottelen tässä jo, josko lumet sulais sen verran että pääsis aloittamaan kevätmökkikauden ja kuuntelemaan sammakoiden kurnutusta ja joutsenten soidinta.