Tänään. Näin unta, jossa jouduin takaisin lukion alkuun ensimmäiseen koulupäivään. (Lukion aloittaminen Kuopiossa vuonna 1999 on varmasti tähänastisen elämäni suurimpia käännekohtia.) Unessa olin hämmentynyt, kun en tiennyt oliko aikahyppy jonkinlainen uusi mahdollisuus tehdä asioita toisin, vai pitikö minun tehdä orjallisesti kaikki samat valinnat ja asiat uudelleen ettei aikavorteksi vääristyisi ja tulevaisuus menisi niin sanotusti vituiksi. Heräsin kuitenkin ennen kuin ensimmäinen päivä oli lopussa. Myöhemmin tajusin, että oikeasti olin unessa huolissani siitä, että erilaiset valinnat ja asioiden tekeminen toisella tavalla tarkoittaisivat sitä, etten myöhemmin olisi tässä missä olen nyt, näiden asioiden ja ihmisten ympäröimänä. Tämän kaiken menettäminen pelotti minua, ja sai ajattelemaan, että ehkä kuitenkin, kaikesta hämmennyksestä ja eksyneisyydestä huolimatta, pidän elämästäni sellaisena kuin se on nyt.
Teistä pidän.