ajatuksia
Nyt on asunto tiedossa. jotenkin puskista tuli enkä oikein vieläkään tiedä pitäiskös niitä tavaroita oikeesti alkaa laittaa pahvilaatikoihin. en tiedä mistä aloitan. koulu alkaa kahden viikon kuluttua. vieraalla paikkakunnalla, vieraiden ihmisten keskellä. pelottavaa, ei niinkään uudet ihmiset vaan se, että oon seuraavat 3,5 vuotta lohjalla. toivon että ihmiset ei vaan unohda mua sinne, vaan pitää kiinni turussa. toisaalta täällä on kaikki, mutta jos alankin pitää lohjaa kotina. siinä se. se pelottaa.
Olin viikon merellä, taas on vaikea totuttautua tähän kaupungissa oloon ja rytmiin. mulle sopis hyvin vuoroin 4h valveilla ja 4h nukkumassa, välittämättä siitä mikä vuorokauden aika on kyseessä. myös ihmiset oli täysin uusia. taas tungen turhat ennakkoluulot jonnekin, mielettömiä ihmisiä, ja taas jälleen kerran totesin, että kyllä sitä ihan oikealle alalle oon itteäni tunkemassa. oli niin jees huomata että ne 13 vuotiaat pojat luotti muhun ja sen myötä, että pidin salaisuuden ( olivat karanneet veneestä tutkimaan yöllistä wisbytä muutamaksi tunniksi ) sain niiden rispektin ja meillä oli yhteinen salaisuus. enkä tarjonnut mitään salaisuudesta, totesin vain että niillä on kaksi vaihtoehtoa, joko luottaa tai olla luottamatta. ne luotti.
On myös aina yhtä kivaa huomata, kuinka paljon enemmän saa irti toisista ihmisistä kun laittaa itsensä likoon. vesisodan aloittaminen asiallisessa seurassa, sellaisessa joka ei sitä ehkä olisi odottanut, oli erittäin antoisa!
Taas jälleen kerran kaipaan ihmisiä, mutta se tunne on kai ihan jees. ja hiipuu pikkuhiljaa. kunhan vain olisi varmaa että vielä tavataan.