Mummi ja miehet
Kirjoitin tällaisen 26.12. Jäi vähän tyngäksi, mutta julkaisen kuitenkin näin jälkijunassa.
Joulu on ollut rauhallinen ja sopuisa, niin kuin aina. Olin hyvin onnellinen kun istuimme joulupöydässä. Pöytä ja tunnelma ovat aina samat. Myöhemmin sain hyviä lahjoja. Parasta oli katsoa, kun muut avasivat minulta saamiaan lahjoja. Isä on jouluaatosta asti pitänyt vain minulta saamaansa Lordi-paitaa, ja äidin naama loisti, kun paketista tuli Kenen joukoissa seisot -dvd. Larin lahja (yksi Chomsky-kirja) ei ollut ihan niin onnistunut, mutta ok kuitenkin.
Mummi oli jouluaattona siellä käydessämme aivan apaattinen. Se on outoa, sillä vaikka mummi ei muista juuri mitään uusia asioita, se kuitenkin aina puhuu evakkoajan asioista. Nyt ei mikään kiinnostanut, eikä kuultu tarinoita kosijoista. Joulupäivänä mummi haettiin meille kahville. Ympäristönmuutos näytti tekevän hyvää, ja sain hyviä kuvia mummista tutkimassa vanhoja joulukirjoja. Selkä oli kuitenkin kauhean kipeä, ja kun mun vanhemmat vei mummin takaisin kotiinsa, kipu yltyi ja mummi päätettiin viedä Peijakseen saamaan vahvempaa kipulääkettä. Äidin piti mennä sinne pitämään huolta mummista, ja tänään aamulla kuljettamaan mummi taas kotiinsa. Oli aika surkeaa syödä meidän perinteistä raa'an kalan ateriaa ilman äitiä. Surettaa äidin puolesta, se olisi ansainnut rauhallisen joulun ilman huolta.
Mulla on nigerialainen ongelma. Sen nimi on Richard ja olen syvällä sen sydämessä joka hetki (tieto lauantailta). Se on matkalla takaisin Helsinkiin Lapuan reissultaan, "see you soon". Se on väärännäköinen ja vääränoloinen, tunnen sen vain pinnallisesti, ja se tietää, millä mielellä olen menossa Wieniin. Niklas kysyi, eikö ole kiva huomata, millaisen vaikutuksen teen miehiin. Vittu. En osaa olla töykeä, eikä oikeastaan ole syytäkään, mutta tilanne on kiusallinen.
Joulu on ollut rauhallinen ja sopuisa, niin kuin aina. Olin hyvin onnellinen kun istuimme joulupöydässä. Pöytä ja tunnelma ovat aina samat. Myöhemmin sain hyviä lahjoja. Parasta oli katsoa, kun muut avasivat minulta saamiaan lahjoja. Isä on jouluaatosta asti pitänyt vain minulta saamaansa Lordi-paitaa, ja äidin naama loisti, kun paketista tuli Kenen joukoissa seisot -dvd. Larin lahja (yksi Chomsky-kirja) ei ollut ihan niin onnistunut, mutta ok kuitenkin.
Mummi oli jouluaattona siellä käydessämme aivan apaattinen. Se on outoa, sillä vaikka mummi ei muista juuri mitään uusia asioita, se kuitenkin aina puhuu evakkoajan asioista. Nyt ei mikään kiinnostanut, eikä kuultu tarinoita kosijoista. Joulupäivänä mummi haettiin meille kahville. Ympäristönmuutos näytti tekevän hyvää, ja sain hyviä kuvia mummista tutkimassa vanhoja joulukirjoja. Selkä oli kuitenkin kauhean kipeä, ja kun mun vanhemmat vei mummin takaisin kotiinsa, kipu yltyi ja mummi päätettiin viedä Peijakseen saamaan vahvempaa kipulääkettä. Äidin piti mennä sinne pitämään huolta mummista, ja tänään aamulla kuljettamaan mummi taas kotiinsa. Oli aika surkeaa syödä meidän perinteistä raa'an kalan ateriaa ilman äitiä. Surettaa äidin puolesta, se olisi ansainnut rauhallisen joulun ilman huolta.
Mulla on nigerialainen ongelma. Sen nimi on Richard ja olen syvällä sen sydämessä joka hetki (tieto lauantailta). Se on matkalla takaisin Helsinkiin Lapuan reissultaan, "see you soon". Se on väärännäköinen ja vääränoloinen, tunnen sen vain pinnallisesti, ja se tietää, millä mielellä olen menossa Wieniin. Niklas kysyi, eikö ole kiva huomata, millaisen vaikutuksen teen miehiin. Vittu. En osaa olla töykeä, eikä oikeastaan ole syytäkään, mutta tilanne on kiusallinen.