(no subject)

Jan 04, 2008 10:28

Mietin jostain syysta viime yona asioita jotka ahdisti mua lapsena, musta on jotenkin jannaa miten ihan normaalilta nayttavat asiat on olleet niin ahdistavia

- en muista meidan kolarista (ei ollut kovin dramaattinen) muuta kuin etta isi luki kirjaa jossain sairaalan odotushuoneessa (ja mulle on kerrottu etta itkin kurkkuvoileipien peraan), mutta muistan etta meilla oli sellainen sininen muovimuki/kynakippo/tmv jossa sopo karvainen elain ajeli autolla ja siina oli mansikoita ja ehka matkalaukkuja? jotka lensi railakkaassa vauhdissa, ja se esine ahdisti mua ihan suunnattomasti, ja joskus pari vuotta sitten tyhjasta vaan muistin sen ja tajusin et se kuva oli itsessaan iloinen.
- se elokuva, Gremlins? jossa joku karvainen pallero kasvuu ja muuttuu hirvioiksi ja joku vihrea joutuu silppuriin
- se paivakotileikki jossa kuljetaan jonossa kahden ihmisen kasien ali ja "se ken tulee viimeiseksi sen on kuolema" ja ne laittaa kadet alas, en muista mita sille kasien valiin jaavalle tapahtuu enka ees milta se tuntui, muistan vaan etta se oli enemman hirveeta kuin vaan havita pelissa.

Ja sit ajattelin paivakoteja ja et Turun Steinerpaivakodissa oli just siistia,
- kerran viikossa pukuleikit ja mentiin naamiaisasukaappiin ja sai valita ja oli varmaan joku vuorojarjestys ja jos paas ekana piti ottaa sininen prinsessamekko
- pullan leipominen
- muovailuvaha, istuttiin piirissa matolla ja ensin lammiteltiin sita kasissa ja joku hoitaja luki tarinan ja ehka muovailtiin teemaisesti? ja oon varma et se muovailuvaha oli jotenkin parempaa ku se mita oli kotona ja kaikilla
- ompelukuvat ja tipupallot (kierrettiin lankaa pahvirenkaan ymparille ja kun sen leikkas auki siita tuli porropallero!) etc
- valipala, me oltiin ulkona leikkimassa ja saatiin avoimesta ikkunasta nakkileipia.
- viikkaus
- sain valvoa paivaunien aikana ja leikkia yksin ja kutsua vanhemmat lapset valipalalle
- muistan sen leikkihuoneen ja valoisana ja etta Juuli (josta en tykannyt) asui poydan alla ja pojat pelasi korteilla joissa oli porkkana ja lauloi etta suomi on uusi maailmanmestari
- talvella oli pimeaa ulkona ja nuoltiin aitaan jaatyneita vesipisaroita ja leikittiin hiekkalaatikon lumessa

Vantaalla Steinerpaivakoti Pumpulissa oli tylsaa, ehka olin myos vanhempi mut salee siel ei tehty yhta siisteja juttuja, muistan vaan tylsia, paivaunet oli pakko nukkua vaikken ikina saanut unta ja kaantelin tyynya viileaksi ja tapoin aikaa katsomalla sangynpaatya kieroon. Eika saanut peittaa varitettya paperia mustalla liidulla ja raaputtaa!

Niin ja joku on tappanut itsensa uutena vuotena, oon liian kylma kuin vittuuntumaan siita etta meita pyydetaan rukoilemaan.

Niin ja aamulla en voinut juoda kahvia ku oksetti ja huomas kylla heti eron, huh. Ennen koulun alkua kuuntelin musiikkia toisella kuulokkeella ja vanuin.
Previous post Next post
Up