(no subject)
Kuka voi oikeasti vaittaa, ettei aika mene nopeaa?! Oon majaillu taalla rapakon takana nyt yli 3kk ja en voi tajuta, minne tama aika on kadonnut. Vasta seisoin Rovaniemen lentoasemalla hyvastelemassa iskan, mummon, Ellun, Karon ja Mian. Vasta vietin elamani ensimmaiset 4 tuntia Pariisin lentokentalla (ens heinakuussa sama uudelleen!), vasta istuin bussissa matkalla isantaperheen luo kutkuttava jannitys mahanpohjassa... Voisinpa kokea tuon kaiken uudestaan, vaihtarivuosi kuluu ihan liian nopeaa ohitse. Toisaalta oon alkanu kaipaamaan enemman ja enemman elamaani Suomessa, kaikkia niita tuttuja kasvoja ymparillani. Kaikkia niita tuttuja tavaroita, maisemia ja niita hervottomia juttutuokioita Lellun, Karon ja Mian kanssa. Ei oikeesti, kuinka elama voikaan olla tylsaa ilman mahtavia kavereita, joiden kanssa ei oo vaikeuksia kielen suhteen!? Oon oppinu arvostamaan suomen kieltakin ihan eri nakokulmasta. On niin mahtava selittaa ja selittaa ilman pitkia taukoja, ilman ikuisuuksia kestavia sanahakuja... Ilman jatkuvaa kieliopin korvaamista. SUOMI ON MAHTAVA MAA!
Nyt on jo joulukuu, 2,5 viikkoa jouluun. Joulukaan ei tunnu joululta ilman niita perinteisia traditioita, mita mulla Suomessa on aina ollu. Tottakai on mahtavaa kokea erilainen joulu, mutta tama joulu ei ole mulle se "oikea" joulu. Kanadassa joulu on paljon kaupallisempaa ko Suomessa, vahan niinku Jenkeissa. Koristellaan talot kaikenmaailman valoilla sun muulla hilpetoorilla. Tiesitteko, etta joulun aikaan Pohjois-Amerikkalaiset maksavat sahkosta 3 kertaa enemman kuin normaalisti kuukaudessa? Jotkut nakemistani koristeluista ovat olleet ihan uskomattomia, siis jarkyttavan rumia, tayteen tuupattuja, suoraansanottuna jarkyttavia. Mulle riittaa ainoastaan kynttelikot ikkunassa ja aito joulukuusi olohuoneen nurkassa, jonka alla on pieni kasa pehmeita paketteja... Pehmeat paketit on paljon kivempia (: Suomesta olisi tulossa pieni paketti, joka sisaltaa ainaski yhden suomalaisen lahjan minulle. Marimekkoa tietysti... :D Muuten oon ostanu jo ennakkoon joululahjani. Kaytiin nimittain hostperheen kanssa viimeviikonloppuna Québec Cityssa jouluostoksilla. Québec Citya jos mita voin kutsua shoppailijan paratiisiksi. Kolme jarkyttavan isoa ostoskeskusta perakkain, kaikkea loytyy ja paljon sellaista mita ei tartte. Ennen kaikkea rakastan merkkivalikoimaa vaatteiden/kenkien suhteen, joka on valovuoden edella Suomen tai ainaski Rovaniemen valikoimia... I love Québec!!!
Jouluna tullaan itkemaan, se on ihan satavarma asia. Toisaalta sita pitaisi nauttia tasta ajastani, mika on rajallinen taalla Kanadassa. Minua kehoitettiin nauttimaan jokaisesta paivasta, ja jokaisen paivan jokaisesta hetkesta. Valilla se on todella, todella vaikeaa. Silloin ku elama potkii paahan, silloin ko kaverit/perhe ei ymmarra, silloin kun en jaksaisi puhua ranskaa tai enkkua, silloin ko vaan yksinkertaisesti haluaisin juosta joen rantaan ja hukuttaa murheeni sen virtaavaan veteen. On paivia, jolloin en jaksaisi nousta sangysta, pukeutua ja meikata, laittaa hiukset kuntoon ja nousta siihen kirkkaankeltaiseen koulubussiin ja jutella aina jotain typeraa small talkia-puolituttujen ihmisten kanssa. Paskanjauhaminen on muutes melko yleista taalla. Aina pitaisi kulkea hymy pyllyssa, hymyilla ja kehua kavereiden uusia vaateloytoja. Kanadalaisen mittapuun mukaan suomalaisena "tuppisuuna" en jaksa puhua/hymyilla 24/7... Tottakai hymyilen aina hyvannakoisten poikien seurassa, varsinkin sen yhden kanssa englannintunnin paritoissa(: Ei naa quebecilaiset kylla veda vertoja sille yhdelle ainoalle siella Suomessa. Sori guys! Mutta tuutte hyvina kakkosina!
Mutta joo siis tassa tuli taas litania vuodatusta. Iloisena asiana voisin mainita, etta maanantaina saatiin valmistujaiskuvat ja oon omaani ihan tyytyvainen. Naurettiin nimittain yhen meidan luokkalaisen pojan kuvalle, jossa se ilme on - ohom - todella mielenkiintoinen! Hapeaisin itselta silmat paasta, jos joutuisin esittelemaan sita kuvaa kaikille kavereilleni, sukulaisilleni ja puolitutuilleni...
Tassapa siis linkki kuvaan: http://irc-galleria.net/view.php?nick=|tii-a&image_id=71464422
Hemaisevaa eiko totta? Ja muistakaahan ihmiset kommentoida! Ja tama menee Mialle, haluun tietaa sun livejormas osoitteen!! :D
Nyt on jo joulukuu, 2,5 viikkoa jouluun. Joulukaan ei tunnu joululta ilman niita perinteisia traditioita, mita mulla Suomessa on aina ollu. Tottakai on mahtavaa kokea erilainen joulu, mutta tama joulu ei ole mulle se "oikea" joulu. Kanadassa joulu on paljon kaupallisempaa ko Suomessa, vahan niinku Jenkeissa. Koristellaan talot kaikenmaailman valoilla sun muulla hilpetoorilla. Tiesitteko, etta joulun aikaan Pohjois-Amerikkalaiset maksavat sahkosta 3 kertaa enemman kuin normaalisti kuukaudessa? Jotkut nakemistani koristeluista ovat olleet ihan uskomattomia, siis jarkyttavan rumia, tayteen tuupattuja, suoraansanottuna jarkyttavia. Mulle riittaa ainoastaan kynttelikot ikkunassa ja aito joulukuusi olohuoneen nurkassa, jonka alla on pieni kasa pehmeita paketteja... Pehmeat paketit on paljon kivempia (: Suomesta olisi tulossa pieni paketti, joka sisaltaa ainaski yhden suomalaisen lahjan minulle. Marimekkoa tietysti... :D Muuten oon ostanu jo ennakkoon joululahjani. Kaytiin nimittain hostperheen kanssa viimeviikonloppuna Québec Cityssa jouluostoksilla. Québec Citya jos mita voin kutsua shoppailijan paratiisiksi. Kolme jarkyttavan isoa ostoskeskusta perakkain, kaikkea loytyy ja paljon sellaista mita ei tartte. Ennen kaikkea rakastan merkkivalikoimaa vaatteiden/kenkien suhteen, joka on valovuoden edella Suomen tai ainaski Rovaniemen valikoimia... I love Québec!!!
Jouluna tullaan itkemaan, se on ihan satavarma asia. Toisaalta sita pitaisi nauttia tasta ajastani, mika on rajallinen taalla Kanadassa. Minua kehoitettiin nauttimaan jokaisesta paivasta, ja jokaisen paivan jokaisesta hetkesta. Valilla se on todella, todella vaikeaa. Silloin ku elama potkii paahan, silloin ko kaverit/perhe ei ymmarra, silloin kun en jaksaisi puhua ranskaa tai enkkua, silloin ko vaan yksinkertaisesti haluaisin juosta joen rantaan ja hukuttaa murheeni sen virtaavaan veteen. On paivia, jolloin en jaksaisi nousta sangysta, pukeutua ja meikata, laittaa hiukset kuntoon ja nousta siihen kirkkaankeltaiseen koulubussiin ja jutella aina jotain typeraa small talkia-puolituttujen ihmisten kanssa. Paskanjauhaminen on muutes melko yleista taalla. Aina pitaisi kulkea hymy pyllyssa, hymyilla ja kehua kavereiden uusia vaateloytoja. Kanadalaisen mittapuun mukaan suomalaisena "tuppisuuna" en jaksa puhua/hymyilla 24/7... Tottakai hymyilen aina hyvannakoisten poikien seurassa, varsinkin sen yhden kanssa englannintunnin paritoissa(: Ei naa quebecilaiset kylla veda vertoja sille yhdelle ainoalle siella Suomessa. Sori guys! Mutta tuutte hyvina kakkosina!
Mutta joo siis tassa tuli taas litania vuodatusta. Iloisena asiana voisin mainita, etta maanantaina saatiin valmistujaiskuvat ja oon omaani ihan tyytyvainen. Naurettiin nimittain yhen meidan luokkalaisen pojan kuvalle, jossa se ilme on - ohom - todella mielenkiintoinen! Hapeaisin itselta silmat paasta, jos joutuisin esittelemaan sita kuvaa kaikille kavereilleni, sukulaisilleni ja puolitutuilleni...
Tassapa siis linkki kuvaan: http://irc-galleria.net/view.php?nick=|tii-a&image_id=71464422
Hemaisevaa eiko totta? Ja muistakaahan ihmiset kommentoida! Ja tama menee Mialle, haluun tietaa sun livejormas osoitteen!! :D