Sataa, sataa ropisee (itse asiassa aika reippaastikin)
Språkprov meni ihan penkin alle, tuskin pääsen tänäkään vuonna siitä läpi. Olin koko iltapäivän ihan sekaisin, en tosin tiedä miksi. Kokeen jälkeen kävelin Juliaan, taivas oli tummansininen, ukkonen jyrisi ja salamat välähtelivät. Neljän jälkeen olin takaisin tädin kämpällä, söin vihdoin jotain (kokeessa maha murisi ihan hulluna) ja lähdin kävelemään Kupittaalle.
Muutama sata metriä ennen asemaa alkoi sataa vettä taivaan täydeltä, pysähdyin hetkeksi ja pinkaisin sitten juoksuun. Aseman ulkopuolella ravistin ylimääräiset vedet pois, mutta silti ihmiset katsoivat mua oudosti. Taisin kyllä olla aika huvittavan näköinen: märästä kihartuneet hiukset valuivat vettä, housut olivat joka puolelta läpimärät ja kengistä jäi vain märät läiskät jälkeen. Ihme, ettei konnari vielä sanonut 'älä kastele penkkejä' tai jotain.
Nyt se ukkonen on siirtynyt tänne, taivas on ihan harmaa ja vähän väliä jyrisee. Pitäisi varmaan mennä katsomaan, josko vielä voisin kehittää muutaman filmin. Alle kaksi vuorokautta koulun loppumiseen.