May 29, 2007 16:23
Tanaan lahetin maalaukset postissa kotiin. Siivosin paikkani ja kaappini. lahto lahestyy. Tavallaan on haikeaa, tavallaan odotan jo todella paljon, jotta voin aloittaa kotimatkan, joka tosin kulkee hieman mutkitellen, mutta kylla mina sinne joku paiva viela kuljen.
Paljon ystavia, ajatuksia, asioita, ymmarrystakin tarttui matkaan. Tallainen olo tulee kai usein kun on lopettelemassa jotain projektia. Hih, tassa tapauksessa vaihtovuotta. Huomiseksi sain kutsuun Portugalilaiseen kotiin paivalliselle, jippii, siita tulee varmaankin mukavaa. On hassua, miten olen ystavystynyt parin maalarin kanssa meidan luokalta, vaikka meilla ei juuri ole yhteista kielta, se on sellaista huvittavaa teatteria se kommunikointi. Toisinaan jos vasyttaa, niin on se vahan rankkaakin.
Lauantaina taalla on juhlat nykytaiteen museossa. Ehka koko yon kestavat. Kaikki juhlat kestavat taalla aamuun. Mina vasahdan viimeistaan viidelta, jolloin tuntuu, etta portugalilaiset vasta herailevat, kummallista :). Vaatii paljon efortia, jotta paasee portugalilaiseen rytmiin. Se on ehka taman maan kummallisuus.
Asun keskusaukion vieressa ja tuntuu todella, etta aukio alkaa herailemaan kesan tullen. Usein nukkumaanmennessa ei tieda mihin serenaadiin sita aamulla herailee, markkinoita, jalkapallofaneja, maratoonia, mielenosoituksia... Huvittavaa.