Aug 21, 2007 20:32
Minä olen valinnut nämä ihmiset, nämä asiat elämääni, lähelleni. Ne, he ovat lähellä koska niin tunnen.
Junassa elokuiset pellot vilisevät ikkunoissa. Kehityn ammateissani. En halunnut rutiinielämää. Sen vannoin jo yli kymmenen vuotta sitten. En ala 8-16 ammatin valintaan. En alkanut. Olen tässä.
Kipinä pilkahtaa silmissäni kun saan näyttää, minä osaan. En kaikkea, en paljon mitään, mutta osaan.
Ymmärsin. Puuskahdin itselleni. nyt.
Muistin epätoivoja, muistin päässeeni niistä yli. Itkenyt olen ja purrut hammasta. Mutta nyt taas pää pystyyn. Nyt olen ylpeä siitä mitä minun sisältäni löytyy.
Se ei synny vihasta ja itseinhosta vaan kunnioituksesta, halusta tietää ja osata enemmän. Ja siitä, että osaa sanoa itselleen ja muille hyvä. hyvähyvähyvä. On myös kuullut sen
Löysin itsestäni taistelutahdon, tunnistin sen. En tajunnut, huomannut, tiennyt.
ja Rakastan, lujaa ja tahdon teidän tietävän sen. Varsinkin ystävieni. Yritän muistaa sanoa sen teille myös henkilökohtaisesti. Miksi sekin niin vaikealta aina tuntuu. Joskus tietysti tietäminen ja tunteminenkin riittää. Olisi se vaan niin hyvä sanoa. Ystäväni sanoi tässä yksi päivä, että olen huippu tyyppi. Vähänkö se tuntui hyvältä.
Nyt on töitä. Paljon paljon. perhanan kasetinkelausta kun ei ole cd:itä. voi kusi...ja paaaljon muuta tarkistettavaa.