Kissat osaavat nostaa itsensä pöydälle eli kämpästä kodiksi, osa 1
Mä ostin eilen lusikkalaatikon. Lusikkalaatikon! Kelatkaa miten tuntuu kämppä oikealta kodilta kun yksi kaaoksen pesä jossa oli aiemmin kaikki keittiövälineet hujan hajan, muuttui järjestyksen...luksushotelliksi (yritin keksiä mikä on pesän vastakohta). Mä avaan aina ohi mennessä sen laatikon ja myhäilen tyytyväisenä. Vähän niinkuin pyykkikone tuli taloon ja se ääni oli niin kotoisa. Ensi maanantaina saadaan sohva, 70-luvun retrokapistus jollaisia pursuaa huonekalukaupat tänä syksynä, ja uskalsin jo harkita sohvatyynyjen ostamista (Ukkelikaan ei pidä enää asiasta älämölöä.) Ja keittiön pöydän. Ja verhojen.
Hullujenhuoneella on ihan kauheeta olla töissä. Ei se mitään, hullut kyllä kestää, mutta kun työyhteisö on välillä ihan yhtä hullu kun ne hullut. Ja me sentään ollaan syyntakeisia, toisin kuin hullut. Olen saanut valtavia märkäisiä finnejä naaman täyteen ja viikonloppu on mennyt vitutuspäissä (Ukkeli parka). Kelasin jo vakavasti saikkua ja lopputiliä. Marja-Liisasta on tässä asiassa ollut iso apu, so. se tietää miten asiat _tulisi_ järjestää näissä kuvioissa ja miten niitä ei mun tai kenenkään kohdalla ole tuolla järjestetty.
Jalo kävi leikattavana. Vähän olisin kyllä halunnut maailmaan pikku-Jaloja kun se nyt on niin ihana kissi, mutta ihania kissejä maailma pursuu, tai näin yritän kovasti ajatella. Oli kamala kriisi asian tiimoilta!
Muuten aika on mennyt terapiassa, kuoroasioissa (levytys oli ihan kauhea tapahtuma mutta levystä tulee huippujen huippu), lenkillä ja.....(rumpujen pärinää) wowissa. Eilen juttelin killan chatissa (kuulun kiltaan nimeltä korpisoturit, suurin osa niistä tyypeistä on 12w ja jutut sen mukaisia, nauraa saa paljon ja siksi olenkin siellä) ja ne tyypit olikin ihan kivoja, nimittäin ne vähän...täysi-ikäisemmät. Osat pyörähdelleet silleen että mä pelaan ja tuo wowileski tuossa vieressä kitisee. Mähaluunjopelata!
Hullujenhuoneella on ihan kauheeta olla töissä. Ei se mitään, hullut kyllä kestää, mutta kun työyhteisö on välillä ihan yhtä hullu kun ne hullut. Ja me sentään ollaan syyntakeisia, toisin kuin hullut. Olen saanut valtavia märkäisiä finnejä naaman täyteen ja viikonloppu on mennyt vitutuspäissä (Ukkeli parka). Kelasin jo vakavasti saikkua ja lopputiliä. Marja-Liisasta on tässä asiassa ollut iso apu, so. se tietää miten asiat _tulisi_ järjestää näissä kuvioissa ja miten niitä ei mun tai kenenkään kohdalla ole tuolla järjestetty.
Jalo kävi leikattavana. Vähän olisin kyllä halunnut maailmaan pikku-Jaloja kun se nyt on niin ihana kissi, mutta ihania kissejä maailma pursuu, tai näin yritän kovasti ajatella. Oli kamala kriisi asian tiimoilta!
Muuten aika on mennyt terapiassa, kuoroasioissa (levytys oli ihan kauhea tapahtuma mutta levystä tulee huippujen huippu), lenkillä ja.....(rumpujen pärinää) wowissa. Eilen juttelin killan chatissa (kuulun kiltaan nimeltä korpisoturit, suurin osa niistä tyypeistä on 12w ja jutut sen mukaisia, nauraa saa paljon ja siksi olenkin siellä) ja ne tyypit olikin ihan kivoja, nimittäin ne vähän...täysi-ikäisemmät. Osat pyörähdelleet silleen että mä pelaan ja tuo wowileski tuossa vieressä kitisee. Mähaluunjopelata!