Kahviaddiktioni vain pahenee samalla kun vatsani kahvinsietokyky heikkenee. Kokeilen suoleni merkkitietoisuutta. Kaikkihan toki tietävät että
tämä on parasta, jos siis Hakaniemen hallissa sijaitsevassa tai vastaavissa pikkupuodeissa paikan päällä jauhatetut jätetään pois laskuista. Addiktio syntyi nopeasti, aloinhan juomaan kahvia vasta viime kesänä. Saisinpa ruoansulatuselimistöni sietämään kahvia niin paljon kuin sitä janoan.
Eilen en stressannut juuri mistään. Se johtui kai punaviinin nauttimisen tuomasta töhnäisestä olosta. Tästä voimme päätellä että pitäisi juoda punaviiniä useammin.
Suunnittelimme eilen vessaremonttia. Lopputuloksesta tulee vielä hieno! Niin hieno itse asiassa, että päätimme pitää vessabileet sen valmistuttua.
SusuPetalin innoittamana kävin rekisteröitymässä
Suntuubiin. Tarkemmat tiedot seuraavat sitten kun saan lykättyä sisältöä tuubiini ja vähän muokattua...
Mainostan tässä nyt hieman Firefoxin palveluja. Jos nimittäin nettimainokset ärsyttävät, kannattaa ladata
Adblock plus. Olen ollut äärityytyväinen, sain kadotettua näkyvistä jopa Livejournalin plus-tilin mainokset. Jesh. Latasin lisäksi
Foxytunesin kätevöittääkseni musiikinkuuntelua netteillessäni.
No juu, mulla ei näköjään ole taaskaan mitään sanottavaa. En jaksa valittaa. Leivoin teeleivän. Syön aamupalaa parhaillani. Olen nukkunut kökösti. Palelin viime yönä ja otin tulikuuman suihkun puoli kahden maissa. Steget naapurustoon. Mielialani on yllättävän hyvä. Pelkään tosin sekoavani, mutta sehän on pientä se...
Mitä muut pitkäaikaissairauslomalaiset tekevät päivät pitkät? Vihaavatko he itseään? Sairauksiaan? Tilaansa? Entä mitä tavikset, työssäkäyvät, joita myös kunniallisiksi ihmisiksi kutsutaan, ajattelevat heistä?
Ajattelin huomenna kertoa uudelle tuttavuudelle anoreksiasta. Ehkä. Miten se pitäisi tehdä? Jos toinen sanoo vihaavansa teennäisyyttä, eikö voisi ajatella että syömishäiriintyneen ja masentuneen mielentilani paljastaminen olisi hänestä vain hyvä? En olisi aiemmin uskonut että jätän kertomatta itsestäni jotain joka varastaa päivästäni noin suuren osan.