King for a day, fool for a lifetime
Sori. Tämä päivitys ei käsittele eilisiä pirskeitä, niin mukavaa kuin olikin (myös tämä päivä olisi ollut mukava ilman öisiä lahjusviinoja. Eipä silti, en valita. Harvemmin jää noin paljon juomista yli. Tässähän voisi pitää seuraavat pippalot vaikka kuinka pian). Äh. Käsitteli kuitenkin, en pitänyt lupaustani.
Noh. Syömisiä oli tarkoitus taas... Ja oloa muutenkin. Ulkona oli päivällä ihanan harmaata ja nyt pimeää. Kostea ilma ja viileä tuuli ovat omiaan mannermaisen kesän jäljiltä. Tästä huolimatta tihkun hikeä satunnaisesti noin sata kertaa päivässä. Megaällöä. Voi olla että puhun lääkärille tiistaina, eihän tästä mitään tule kun yhä saa varautua nenäliinalla jotta on sitten jotain millä pyyhkiä noroja kasvoilta. Joko hormonitoimintani tai aineenvaihduntasysteemini huutaa hallelujaa tai valtias Efexor tekee tepposiaan.
Syömisistäni en viitsisi puhua kun tuon vain pahaa mieltä ystävilleni, mutta -- äh. En tiedä mitä sanoa. Olen tyytyväinen. Haluaisin vain uuden vaa'an. Se ahdistaa varsin, mutta tuo toisaalta tiettyä turvaakin, tietysti. Ihanaa että sain lääkärin jo tiistaiksi. En ole varma veivätkö vieraani luvattomat pillerini kuten uhkailivat, en ole vielä tarkistanut.
Söin Riikan määräämän sämpylän vasta. Olen puhki. Ehkä pari Gilmorea ja nukkumaan. On huvittavaa kun Efexorin aiheuttamat lihasnykäykset kertovat minulle lähestyvästä unetuksesta ennen kuin silmiäkään painaa.
Omituista olla yksin kotona. Maisa on A:lla, Vikke lähti Ruotsiin. Tavallaan se on nautinnollista. Mutta omituista, siitä ei pääse yli, ei ympäri. Syöpöttelyfiilis. Ärs.
Noh. Syömisiä oli tarkoitus taas... Ja oloa muutenkin. Ulkona oli päivällä ihanan harmaata ja nyt pimeää. Kostea ilma ja viileä tuuli ovat omiaan mannermaisen kesän jäljiltä. Tästä huolimatta tihkun hikeä satunnaisesti noin sata kertaa päivässä. Megaällöä. Voi olla että puhun lääkärille tiistaina, eihän tästä mitään tule kun yhä saa varautua nenäliinalla jotta on sitten jotain millä pyyhkiä noroja kasvoilta. Joko hormonitoimintani tai aineenvaihduntasysteemini huutaa hallelujaa tai valtias Efexor tekee tepposiaan.
Syömisistäni en viitsisi puhua kun tuon vain pahaa mieltä ystävilleni, mutta -- äh. En tiedä mitä sanoa. Olen tyytyväinen. Haluaisin vain uuden vaa'an. Se ahdistaa varsin, mutta tuo toisaalta tiettyä turvaakin, tietysti. Ihanaa että sain lääkärin jo tiistaiksi. En ole varma veivätkö vieraani luvattomat pillerini kuten uhkailivat, en ole vielä tarkistanut.
Söin Riikan määräämän sämpylän vasta. Olen puhki. Ehkä pari Gilmorea ja nukkumaan. On huvittavaa kun Efexorin aiheuttamat lihasnykäykset kertovat minulle lähestyvästä unetuksesta ennen kuin silmiäkään painaa.
Omituista olla yksin kotona. Maisa on A:lla, Vikke lähti Ruotsiin. Tavallaan se on nautinnollista. Mutta omituista, siitä ei pääse yli, ei ympäri. Syöpöttelyfiilis. Ärs.