i'm the supervisor

Jul 02, 2007 18:03

No voi vee ei oo kämppää eikä työtä. Eikä rahaakaan. Kyllä tämä tästä....

Perjantaina tuli juotua vähän liian roimasti eräissä bileissä. U___U Pähkinätoffeelikööri maidon kanssa on petollista. Maistuu ihan kaakaolta eikä yhtään alkoholilta. Lauantai-aamuna sainkin sit kärsiä jälleen kerran maailmanlopunkrapulasta.
Loppuviikonloppu oli sellainen että syötiin kaikkea hyvää ulkona ja meni melkein kaikki rahat ruokaan jumaleissön. Sit katottiin kans Henkien kätkemää ULKONA ja jonku Onni-Pekan lippis lens meiän jätskiin. XD Mut ei sille voinut edes suuttua ku sillä oli niin onneton nimi.... Lapsiraukka.
Vähän harmitti kyllä kun en päässyt Moonspelliä katsomaan. Tuskan ulkopuolihengailutkin jäi tältä vuodelta väliin. Ois kyllä alkanut vaan vituttaa siellä se porttien väärällä puolella oleminen. Pläää tätä rahattomuutta. ._.

Tänään kun kävelin semmosta synkkää metsätietä kotiin niin ulkona alkoi ukostamaan ihan hulluna. Paskahalvaus oli niinku siis näin |-| lähellä. Piti vain mainita tämä.

Oon yksin kotona nyt kokonaisen VUOROKAUDEN. Tää on jotain ennenkuulumatonta. Niin pieni todennäköisyys et kaikki 7 perheenjäsentä olisivat samaan aikaan poissa. Mutta nyt se hetki on koittanut! Ja illalla saan seuraa. <3 ^_____^
Nyt jaksaa vaan lojua sohvalla ja lukea kirjaa ja välillä datata. Kävin myös uimassa. Tuli vähäks aikaa semmonen pirtsakan sporttinen olo mut nyt mul on vaan kylmä ja märkä...
Oon Linnunradassa päässyt jo sivulle 400. \,,/ Enää toiset 400 jäljellä hehh. Toi alku on kyllä niin paljon napakampi.

Huomenna tai ylihuomenna pääsen viimeinkin viettämään muutamaksi päiväksi mökkielämää. Miten kivaa. ^____^ Aion KRILLAA ( mutta vain kasvisjuttuja, koska musta tuli tässä eräänä päivänä ihan sattumalta kasvissyöjä ), sit uida paljon ja lukea laiturilla plus tutkia paikallisten eläinten elämää. Ehkäpä voisi pari olustakin maistaa... Mutta esim. likööreihin en koske enää ikinä. :/

Saas ny nähä miten sen Ruisrockinki kanssa käy. Heikolta näyttää. :----F

Mulla on ikävä Infected Mushroom -oloa. Eikä tää nyt tarkoita mitään sienioloa, vaik siltä vaikuttaisikin. Vaan semmosta... tietynlaista. Siihen liittyy myös paljaat jalat metroasemalla, Itäkeskus ja jännitys.
Musta on tavallaan aika kamalaa et aika kuluu ja asiat muuttuu.
Kamalaa on myös se, että mitä vanhemmaksi tuun niin sitä vähemmän osaan arvostaa sellaisia asioita kuin vaikkapa teerakeet ja pillimehut.
Mä haluaisin olla onnellisen tietämätön.
Previous post Next post
Up