Toiveita talviunesta
Miksei aikuisen ihmisen ruokavalio voi koostua pelkästä suklaasta ja popcorneista? Miten niin se on muka epäterveellistä? Noita ravitsevia ruokia mie olen nauttinut tässä viime päivinä ahkerasti. Ruuanlaitto ei ole huvittanut, eikä siivoaminen tai muukaan. Haluan vain lukea uutta Diana Gabaldonin kirjaa ja nukkua. Mahdollisimman paljon. Harmikseni olen kuitenkin töissä joka päivä aamukahdeksasta alkaen, sunnuntai mukaan lukien. Pah. Seuraava lomapäivä, jolloin saan nukkua pitkään, on viikon päästä eli joululomalla. Mutta ei saa valittaa, on mukavaa olla töissä. Joulukorttilajittelu on lystiä puuhaa, vieläkin näin monen vuoden jälkeen.
Elämä osoittaa taas karun puolensa. Ystävät kokevat kovia ja itseäni hirvittää että milloin jokin murhe kohtaa minua, kun nyt näemmä kaikille sattuu jotain ikävää. Yritän tsempata kavereita ja olla läsnä. Murheen keskellä ei oikein voi muuta. Nauraa silloin kun siltä tuntuu ja halata ystävää kun heitä näkee. Kuoleman kohdattua korneimmatkin sanat ovat tärkeitä, otan osaa, olen tässä, nyt hänen on parempi olla. Ymmärrän hyvin ihmisiä, jotka haluavat uskoa taivaan olemassaoloon.
Illan parasta hömppäajanvietettä on takavuosien loistosarja Kyllä Jeeves hoitaa, jonka DVD:n löysin kirjastosta. Mahtavaa brittiviihdettä, kertakaikkiaan loistavaa huumoria, nokkelaa sanailua ja ratkitiemukkaita seikkaluja sen ajan sosiaalisissa ympyröissä. Ja kun tapahtumat sijoittuvat ihastuttavalle 20-luvulle, niin ympäristökin on ilahduttavan raikasta ja leppoisaa. Näissä tarinoissa riittää viihdettä ja huumoria monelle illalle. Ja kyseessähän on kaksi lempikoomikkoani, joiden myöempiä tekoja olen seurannut innolla: Hugh Laurie ja Stephen Fry. Hulppeat miehet loistavissa rooleissa. En voi liikaa ylistää tätä sarjaa, niin hyvälle tuulelle se saa. Mainiota, kerrassaan mainiota. Indeed sir.
Elämä osoittaa taas karun puolensa. Ystävät kokevat kovia ja itseäni hirvittää että milloin jokin murhe kohtaa minua, kun nyt näemmä kaikille sattuu jotain ikävää. Yritän tsempata kavereita ja olla läsnä. Murheen keskellä ei oikein voi muuta. Nauraa silloin kun siltä tuntuu ja halata ystävää kun heitä näkee. Kuoleman kohdattua korneimmatkin sanat ovat tärkeitä, otan osaa, olen tässä, nyt hänen on parempi olla. Ymmärrän hyvin ihmisiä, jotka haluavat uskoa taivaan olemassaoloon.
Illan parasta hömppäajanvietettä on takavuosien loistosarja Kyllä Jeeves hoitaa, jonka DVD:n löysin kirjastosta. Mahtavaa brittiviihdettä, kertakaikkiaan loistavaa huumoria, nokkelaa sanailua ja ratkitiemukkaita seikkaluja sen ajan sosiaalisissa ympyröissä. Ja kun tapahtumat sijoittuvat ihastuttavalle 20-luvulle, niin ympäristökin on ilahduttavan raikasta ja leppoisaa. Näissä tarinoissa riittää viihdettä ja huumoria monelle illalle. Ja kyseessähän on kaksi lempikoomikkoani, joiden myöempiä tekoja olen seurannut innolla: Hugh Laurie ja Stephen Fry. Hulppeat miehet loistavissa rooleissa. En voi liikaa ylistää tätä sarjaa, niin hyvälle tuulelle se saa. Mainiota, kerrassaan mainiota. Indeed sir.