Kevättä ilmassa?
Kevään ensimmäinen perhonen on nyt bongattu! Eilen pyykkäämisen lomassa huomioin että talon eteläseinällä surisee useampi kärpänen lämmön herättämänä. (pyykkitupa on naapuritalossa) Sitten ohi viipotti perhonen, ihka oikea isosiipi! Oi! Hyvältä näyttää, vaikka sää tällä hetkellä onkin melko ankea ja harmaa. Mutta lunta ei satanut koko viikonloppuna ennustuksista huolimatta ja lämpötilan on plussan puolella!
Toitotan edelleen dyykkauksen nimeen. Tällä kertaa kyse on ihan lähidyykkauksesta. Näin toukokuussa moni opiskelija pakkaa kamansa ja lähtee kesäksi kotopuoleen tai jonnekin töihin. Tämän alueen opiskelija-asunnoissa on se huono puoli ettei täällä ole sellaista kierrätyshuonetta, johon käyttökelpoinen tavara voitaisiin viedä muiden hyödynnettäväksi. Siitä seuraa se että roskiksesta voi löytää mitä vain. Eilen olin aivan äimänä kun roskia viedessäni löysin laatikosta hienot mokkanahkaiset talvikengät ja juuri minun kokoani. Nepä lähti mukaani heti. Myöhemmin illalla menin uudestaan ja taas oli roskiksesta lähtiessäni mukana useampi pussi kuin mennessä. Matkaan tarttui jopa iso matto, jonka joku oli hyljännyt. Ehkä siksi että se oli hieman likainen, mutta pesu tekee usein ihmeitä. Vaatteita oli niin paljon että luulenpa niiden menevän kirpparipöydälle, kunhan tarkastan niiden kunnon. Mutta silti, voi vaan ihmetellä miten ihmiset eivät tajua toimittaa noita tavaroita kirpparille tai SPR:n konttiin. Kyllä ne usein ovat ihan käyttökelpoista tavaraa. Tyypit eivät vaan vaivaudu miettimään kuinka turhaa on laittaa hyvää tavaraa roskiin.
Hyi niitä.
Muihin tunnelmiin. Perjantaina näin pitkästä aikaa Mukavaa Miestä ja hän osoitti taas kerran kiinnostuksen merkkejä. Oli mukava ilta, naurettiin ja juteltiin. Illan päätteeksi herra ilmaisi halunsa nähdä useammin, johon vastasin että no sanopa sama selvinpäin. Ehdotin että viesteillään seuraavan päivänä. Sanottamattakin kai selvää ettei miehestä kuulunut mitään sitten lauantaina.
Mikä siinä on, että humalassa ollaan niin sulokieliä ja kiinnostuneita, mutta selvinpäin ei sitten muka olla?! Ei todellakaan mukavaa. Varsinkin jos itse on jo päätynyt ajattelemaan että ollaan vaan ystäviä, niin sitten nuo humalassa lausutut sanat vaan sekoittaa ajatukset taas. Hemmetti.
Hiiteen tuommoiset ujot ja oudot vaikeaselkoiset ihmiset. Haluan selvän miehen! Sekä henkisesti että fyysisesti. Kiitos.
Toitotan edelleen dyykkauksen nimeen. Tällä kertaa kyse on ihan lähidyykkauksesta. Näin toukokuussa moni opiskelija pakkaa kamansa ja lähtee kesäksi kotopuoleen tai jonnekin töihin. Tämän alueen opiskelija-asunnoissa on se huono puoli ettei täällä ole sellaista kierrätyshuonetta, johon käyttökelpoinen tavara voitaisiin viedä muiden hyödynnettäväksi. Siitä seuraa se että roskiksesta voi löytää mitä vain. Eilen olin aivan äimänä kun roskia viedessäni löysin laatikosta hienot mokkanahkaiset talvikengät ja juuri minun kokoani. Nepä lähti mukaani heti. Myöhemmin illalla menin uudestaan ja taas oli roskiksesta lähtiessäni mukana useampi pussi kuin mennessä. Matkaan tarttui jopa iso matto, jonka joku oli hyljännyt. Ehkä siksi että se oli hieman likainen, mutta pesu tekee usein ihmeitä. Vaatteita oli niin paljon että luulenpa niiden menevän kirpparipöydälle, kunhan tarkastan niiden kunnon. Mutta silti, voi vaan ihmetellä miten ihmiset eivät tajua toimittaa noita tavaroita kirpparille tai SPR:n konttiin. Kyllä ne usein ovat ihan käyttökelpoista tavaraa. Tyypit eivät vaan vaivaudu miettimään kuinka turhaa on laittaa hyvää tavaraa roskiin.
Hyi niitä.
Muihin tunnelmiin. Perjantaina näin pitkästä aikaa Mukavaa Miestä ja hän osoitti taas kerran kiinnostuksen merkkejä. Oli mukava ilta, naurettiin ja juteltiin. Illan päätteeksi herra ilmaisi halunsa nähdä useammin, johon vastasin että no sanopa sama selvinpäin. Ehdotin että viesteillään seuraavan päivänä. Sanottamattakin kai selvää ettei miehestä kuulunut mitään sitten lauantaina.
Mikä siinä on, että humalassa ollaan niin sulokieliä ja kiinnostuneita, mutta selvinpäin ei sitten muka olla?! Ei todellakaan mukavaa. Varsinkin jos itse on jo päätynyt ajattelemaan että ollaan vaan ystäviä, niin sitten nuo humalassa lausutut sanat vaan sekoittaa ajatukset taas. Hemmetti.
Hiiteen tuommoiset ujot ja oudot vaikeaselkoiset ihmiset. Haluan selvän miehen! Sekä henkisesti että fyysisesti. Kiitos.