Kevätpörriäisen aika! Vai oliko se mustaherukkamehun...

[p_i_a]

Lämpötila on pysytellyt jo yli viikon nollan paremmalla puolella ja lumi hupenee uhkaavasti. Tällä menolla sitä ei ole enää viikon päästä lainkaan koko kaupungissa. Olen jo yli kaksi viikkoa kulkenut pyörällä ja onpas se vaan sutjakkaa! Toisaalta pyöräily on melkein liian nopeaa liikkumista jos haluaa tarkastella ympäristöä. Viime viikolla kun kuljin kävellen töihin joka aamu, tulin huomanneeksi kaikkea jännittävää ympärilläni. Kahtena päivänä näin aamulla jopa tikan koputtelemassa puunrunkoa (vaikka toisella kerralla se naputteli lyhtypylvästä, onkohan niissä sille syötävää?)! Ihanaa kun luonto on niin lähellä!

Tänään olen potenut flunssaa koko päivä. En siis ole poistunut asunnosta. Nenä on valunut taukoamatta. Niistämiseen olen käyttänyt nessujen sijaan käsipyyhettä, sellaista isoa. Se kertonee kuinka tiiviiseen tahtiin olen joutunut nenää pyyhkimään. Öh. Nyt on nokka rohtunut ja pää tuntuu tonnin painoiselta. Niin ja en tietenkään haista mitään. Voi tätä riemua.

Lohdutuksekseni teen pellillisen Ahvenanmaan pannukakkua. Toivottavasti maistan siitä edes kardemumman.

Sunnuntaina vedän lapintakin päälle ja menen pokkaamaan apurahan graduani varten. Piti tällä viikolla palaveerata graduohjaajan kanssa, mutta enpä taida päästä yliopistolle.

ps... Eikös viisi palaa pannukakkua hillon kanssa ole oikein hyvä ja terveellinen iltapala flunssaiselle? Sovitaan näin. :)