Hiljaiseloa

[p_i_a]

Kaipaisin nyt jotain tunnemyrskyä. Suurta ihastusta, itkua ja riemua. Aivan sama mitä tapahtuisi, kunhan tuntisin jotain. Nyt on ollut niin pitkä aika rauhallista ja leppoisaa, että en enää tunne iloa iloksi. Liian hyvin kaikki. Vähän kurjuutta terästäisi katsetta ja toisi perspektiiviä.

Mutta en minä oikeasti surkeutta halua, vaan sitä yllätyksellisyyttä. Että tapahtuisi jotain. Tyyni mukava elämä turruttaa. Ihastuminen olisi nannaa, mutta ei tunteita voi käskeä. Edes omiaan. Voi kökkö.

Milloin lie viimeksi olen itkenyt?