Pyykkipäivän tarpeellisuus
Taas sunnuntai. Joko taas? Vaikka kyllä tulee tarpeeseen. Aikaa järjestää likapyykki, pestä kaikki käsinpesua vaativat vaatekappaleet ja olla vaan. Odottaa Gilmoren Tyttöjä ja nauttia toisten elämän katselusta. Pohtia elämän tarkoitusta ja miesten harmillisuutta. Ihmetellä sukkien kykyä joutua eroon paristaan ja aiheuttaa turhaa hämmennystä pyykissä. Pitäisikö nekin pestä käsin, jotta voisi pitää niitä silmällä koko ajan? Voi hyvänen aika sentään.
Ehkä vaihdan kotilököhousuni sosiaaliseen kanssakäymiseen sopivampiin pukineisiin ja lähden kyläilemään. Puhelin, tuo ihmeellinen kapine, vastaanotti kutsun ja taidanpa mennä. Ulos ulos ulkoilmaan. Tai ehkä autolla. Viikonlopun laiskuutta, vaikkei tänään olekaan rapulaa...
Tekee mieli pullaa. Eilen ravintolassa join talven eka glögin. Kai se pitää hyväksyä, että joulu tulee taas. Ostaisikohan isi tänä vuonna mulle sen työkalupakin? Pitää sanoa äidille, etten tahdo mustia sukkia, se aina unohtaa että vaihdoin väreihen jo vuosia sitten.
Ehkä vaihdan kotilököhousuni sosiaaliseen kanssakäymiseen sopivampiin pukineisiin ja lähden kyläilemään. Puhelin, tuo ihmeellinen kapine, vastaanotti kutsun ja taidanpa mennä. Ulos ulos ulkoilmaan. Tai ehkä autolla. Viikonlopun laiskuutta, vaikkei tänään olekaan rapulaa...
Tekee mieli pullaa. Eilen ravintolassa join talven eka glögin. Kai se pitää hyväksyä, että joulu tulee taas. Ostaisikohan isi tänä vuonna mulle sen työkalupakin? Pitää sanoa äidille, etten tahdo mustia sukkia, se aina unohtaa että vaihdoin väreihen jo vuosia sitten.