Tyylipulmia
Haluan ostaa ainakin syksyyn sopivan kaulahuivin ja tyylikkään lompakon. Sellaisten löytäminen on minulle mahdottoman hankalaa. Lompakko ei saa olla millainen tahansa: sen on oltava käytännöllinen ja toimiva, mutta silti tyylikäs ja kaunis. Porvarismaiset kirkkaanpunaiset nahkalompakot tuntuvat tällä hetkellä kiehtovimmilta, mutta sellainen olisi liian tylsä valinta. Olen kiertänyt puolet tämän kaupungin kaupoista ja alan kohta menettää toivoni.
Tänään yritin ostaa myös kaulahuivia, mutta en tiedä, millainen huivi olisi minusta kaunis. Pidän paksuista huiveista, jotka jämähtävät tiiviisti kaulalle, mutta villaiset ja rönsyilevät ovat makuuni liian hippejä. Millaiset huivit ovat teistä parhaimpia?
Tähän aikaan vuodesta en myöskään löydä selkeälinjaista mustaa toppia, joka olisi tarpeeksi pitkä paidan alle ja tarpeeksi tukevasta kankaasta valmistettu. Voisin ostaa myös valkoisen.
Toisinaan minusta tuntuu, että otan tyyliasiat liian vakavasti, mutta toisaalta ihailen ihmisiä, jotka ovat pukeutuneet mielenkiintoisesti päästä varpaisiin, lompakkoa myöten. Tänään löntystäessäni Fredrikinkatua päästä päähän tunsin oloni kovin epävarmaksi halvassa harmaassa takissani, josta en oikein osaa pitää. En uskaltanut piipahtaa sisään kuin muutamaan putiikkiin, joista teki mieli lähteä mahdollisimman pian pois. Tavaratalossa myyjien katseiden ulottumattomissa olo tuntui paljon varmemmalta. Huomenna minun on pukeuduttava huolellisemmin.
Tänään yritin ostaa myös kaulahuivia, mutta en tiedä, millainen huivi olisi minusta kaunis. Pidän paksuista huiveista, jotka jämähtävät tiiviisti kaulalle, mutta villaiset ja rönsyilevät ovat makuuni liian hippejä. Millaiset huivit ovat teistä parhaimpia?
Tähän aikaan vuodesta en myöskään löydä selkeälinjaista mustaa toppia, joka olisi tarpeeksi pitkä paidan alle ja tarpeeksi tukevasta kankaasta valmistettu. Voisin ostaa myös valkoisen.
Toisinaan minusta tuntuu, että otan tyyliasiat liian vakavasti, mutta toisaalta ihailen ihmisiä, jotka ovat pukeutuneet mielenkiintoisesti päästä varpaisiin, lompakkoa myöten. Tänään löntystäessäni Fredrikinkatua päästä päähän tunsin oloni kovin epävarmaksi halvassa harmaassa takissani, josta en oikein osaa pitää. En uskaltanut piipahtaa sisään kuin muutamaan putiikkiin, joista teki mieli lähteä mahdollisimman pian pois. Tavaratalossa myyjien katseiden ulottumattomissa olo tuntui paljon varmemmalta. Huomenna minun on pukeuduttava huolellisemmin.