Arki on hyvää, vaikka asiaa on vähän
Tänään lähdin töistä varttia yli neljä. Viime viikolla kertyi ylitöitä. Hetken verran olin hämmentyä ajatellessani sitä ihmeellistä ylimääräisen ajan määrää, joka neljältä töistä pääsevillä ihmisillä on. Kuten odottaa saattaa, ylimääräinen aika katosi jonnekin raitiovaunumatkalla Pasilasta Sörnäisiin ja piritorin S-marketissa puoliksi päämäärättömänä haahuiluun. Nyt keitän perunoita jo tavaksi tullutta myöhäistä päivällistä varten ja pesen käsin kaksi uutta t-paitaa (arvatkaa, mitä merkkiä), koska niissä on ripustusjälkiä. En ole vieläkään oppinut laittamaan lyhyttä tukkaa.
Aamulla menen aamupalalle johonkin tilaisuuteen Tapahtumakeskus Voimalaan ja iltapäivällä ajelulle Kulttuuriratikkaan. Olen ryhtynyt saamaan kutsuja omalla nimellä. Viime viikolla opin olevani lehmänhermoinen tuottaja, joka ei missään nimessä menetä yöuniaan työn vuoksi ja huolehtii kiireenkin keskellä siitä, että on työaika ja on vapaa-aika. Erikseen.
En muista, milloin olen viimeksi viipynyt baarissa yli kello kahteen yöllä.
Aamulla menen aamupalalle johonkin tilaisuuteen Tapahtumakeskus Voimalaan ja iltapäivällä ajelulle Kulttuuriratikkaan. Olen ryhtynyt saamaan kutsuja omalla nimellä. Viime viikolla opin olevani lehmänhermoinen tuottaja, joka ei missään nimessä menetä yöuniaan työn vuoksi ja huolehtii kiireenkin keskellä siitä, että on työaika ja on vapaa-aika. Erikseen.
En muista, milloin olen viimeksi viipynyt baarissa yli kello kahteen yöllä.