Tiistaita odotellessa
Yritän opetella käymään kauppahallissa. Toistaiseksi se tarkoittaa hallin epämääräistä kiertämistä ympäri noin viisi kertaa miettien, mitä sitä uskaltaisi ostaa. Siitä huolimatta hallissa käymisestä tulee hyvä mieli. Tällä kertaa ostin kahta erilaista herkkujuustoa ja yhden leivän. Harkitsin chorizomakkaraa, jotakin kalaa ja luomuvihanneksia, mutta kojujen ohi käveleminen tuntui helpommalta. Lauantaisin hallissa on tiedettävä, mitä haluaa ostaa, sillä muuten vuosikymmeniä käyneet vakioasiakasmummot kiilaavat jonossa. Toistaiseksi olen haahuilija, jolle pirteät myyjät tarjoavat auliisti apuaan.
Tarvitsen ehdottomasti rutiineja: työssäkäyntiä, herätyksiä säädylliseen aikaan, tasaisin väliajoin tulevia televisiosarjoja, ruoanlaittoa, sopivassa määrin työn ulkopuolisia menoja, sunnuntaisia päivällisiä vanhempien tai poikaystävän vanhempien luona ja liikuntaa, jota elämässäni ei tällä hetkellä ole. Kuukausi vielä, ja sitten on aikaa muullekin kuin työlle, opiskelulle ja nukkumiselle.
Tarvitsen ehdottomasti rutiineja: työssäkäyntiä, herätyksiä säädylliseen aikaan, tasaisin väliajoin tulevia televisiosarjoja, ruoanlaittoa, sopivassa määrin työn ulkopuolisia menoja, sunnuntaisia päivällisiä vanhempien tai poikaystävän vanhempien luona ja liikuntaa, jota elämässäni ei tällä hetkellä ole. Kuukausi vielä, ja sitten on aikaa muullekin kuin työlle, opiskelulle ja nukkumiselle.