x!#%&!!##!!*!#¤%&!
Tänään minua vituttaneita asioita:
- Lukemattomat ja lukemattomat yksinäiset ihmiset autoissaan, jotka olivat valloittaneet tiet matkallani töistä kotiin
- Maasto-, ts. junttiautot
- Autot, jotka seisovat suojateiden päällä
- Auto, joka meinasi peruuttaa päälleni siinä ärsyttävässä risteyksessä talvipuutarhan luona, jonka ohitan joka ikinen päivä
- Auto, joka meinasi ajaa päälleni minusta riippumattomista syistä pari viikkoa sitten, mutta pysähtyi juuri koskettaessaan jalkaani
- Jotkut saatanan espoolaiset, jotka ajelevat Helsingissä tuntematta sen liikennettä ja mukana vilistäviä lukuisia pyöräilijöitä
- Se idiootti, joka kehtasi aamulla mutista "tämä ei ole pyörätie" minun ajaessani jalkakäytävää pitkin muutaman kymmenen metrin matkan kotioveltani Kurvin vilkkaimpaan risteykseen
- Ihmiset, jotka kävelevät pyöräteillä, vaikka tasaisin väliajoin maahan on maalattu lehmänkokoinen polkupyörä
- Hämeentie, jota en uskalla ajaa
- Helsinginkatu, jota en uskalla ajaa
- Ihmiset, jotka ohittavat minut Helsinginkadun pelottavassa alamäessä, koska paska pyöräni ei uskalla ajaa sitä alas jarruttamatta
- Se, että minusta tuntuu, etten työpäivän jälkeen jaksa keskittyä seuraamaan joka suunnasta vilistäviä autoja, busseja, kuorma-autoja, ihmisiä, polkupyöriä, kissoja ja koiria, mutta haluan siitä huolimatta polkupyöräillä
sekä
- Työpäivät, joiden kaksi ensimmäistä tuntia kuluu tätä nykyä muiden ihmisten jälkien siivoamiseen ja ylimääräisen roinan roudaamiseen pois työpöydältäni
- Työpäivät, jotka aina tuppaavat venyä yliaikaisiksi, koska kaikki muutkin antavat niiden venyä
- Tietokonetyöskentelyssä jumittunut niska
- Kipeä maha
- Itku, joka meinasi päästä, kun työpaikan lähi-Valintatalossa ei ollutkaan Panang Curry -thaikuutioita (vaan pakastimeen oli tungettu sekalaisia pakasteita oudosti, jokin inventaario varmaan)
Minua vituttaa myös se, että aion käyttää tämän illan siivoamiseen, mutta minun täytyy, sillä sekaisessa kodissa en osaa keskittyä mihinkään. En kestä tätä keskittymiskyvytöntä ja alati paisuvaa päätäni enää kauempaa. Vittuuntuneena on onneksi hyvä siivota, sillä silloin se käy sutjakkaasti.
- Lukemattomat ja lukemattomat yksinäiset ihmiset autoissaan, jotka olivat valloittaneet tiet matkallani töistä kotiin
- Maasto-, ts. junttiautot
- Autot, jotka seisovat suojateiden päällä
- Auto, joka meinasi peruuttaa päälleni siinä ärsyttävässä risteyksessä talvipuutarhan luona, jonka ohitan joka ikinen päivä
- Auto, joka meinasi ajaa päälleni minusta riippumattomista syistä pari viikkoa sitten, mutta pysähtyi juuri koskettaessaan jalkaani
- Jotkut saatanan espoolaiset, jotka ajelevat Helsingissä tuntematta sen liikennettä ja mukana vilistäviä lukuisia pyöräilijöitä
- Se idiootti, joka kehtasi aamulla mutista "tämä ei ole pyörätie" minun ajaessani jalkakäytävää pitkin muutaman kymmenen metrin matkan kotioveltani Kurvin vilkkaimpaan risteykseen
- Ihmiset, jotka kävelevät pyöräteillä, vaikka tasaisin väliajoin maahan on maalattu lehmänkokoinen polkupyörä
- Hämeentie, jota en uskalla ajaa
- Helsinginkatu, jota en uskalla ajaa
- Ihmiset, jotka ohittavat minut Helsinginkadun pelottavassa alamäessä, koska paska pyöräni ei uskalla ajaa sitä alas jarruttamatta
- Se, että minusta tuntuu, etten työpäivän jälkeen jaksa keskittyä seuraamaan joka suunnasta vilistäviä autoja, busseja, kuorma-autoja, ihmisiä, polkupyöriä, kissoja ja koiria, mutta haluan siitä huolimatta polkupyöräillä
sekä
- Työpäivät, joiden kaksi ensimmäistä tuntia kuluu tätä nykyä muiden ihmisten jälkien siivoamiseen ja ylimääräisen roinan roudaamiseen pois työpöydältäni
- Työpäivät, jotka aina tuppaavat venyä yliaikaisiksi, koska kaikki muutkin antavat niiden venyä
- Tietokonetyöskentelyssä jumittunut niska
- Kipeä maha
- Itku, joka meinasi päästä, kun työpaikan lähi-Valintatalossa ei ollutkaan Panang Curry -thaikuutioita (vaan pakastimeen oli tungettu sekalaisia pakasteita oudosti, jokin inventaario varmaan)
Minua vituttaa myös se, että aion käyttää tämän illan siivoamiseen, mutta minun täytyy, sillä sekaisessa kodissa en osaa keskittyä mihinkään. En kestä tätä keskittymiskyvytöntä ja alati paisuvaa päätäni enää kauempaa. Vittuuntuneena on onneksi hyvä siivota, sillä silloin se käy sutjakkaasti.