Antarctica
Kesähelteillä on ollut hauska lukea Antarktiksen historiaa. Pian tulee sata vuotta siitä kun Roald Amundsen ja Robert F. Scott retkikuntineen valloittivat etelänavan 1911. Amundsenin retkikunta saapui etelänavalle 14. joulukuuta 1911 ja Scottin seurue saapui toteamaan häviönsä 18.1.1912. Koko sankaritarinan käänteet Etelänavan valloituksesta voi lukea täältä: Etelänavan valloitus 1911. Todella mieltäylentävää luettavaa. Jälkikäteen tarkastellen Amundsen voitti koska oli valmistautunut paremmin ja koska oli valmis uhraamaan niin useita Grönlanninkoiria matkansa varrella. Lisäksi Scottin retkikunta kohtasi matkallaan uskomattoman paljon epäonnea. En näemmä ole ainoa joka on haltioitunut tästä aikakaudesta. H.P. Lovecrat kirjoitti novellinsa "Hulluuden vuorilla" kaksikymmentä vuotta valloitusretkien jälkeen 1931 ja julkaisuun se pääsi vasta 1936.
Syyspäivän tasaus aloittaa antarktiksen kevään ja lienee käytännössä nykyäänkin ainoa mahdollinen aika matkustaa mantereelle. Nykyään Antarktiksella vierailee 1000-5000 ihmistä vuosittain. Antarktiksen sopimus (1959) estää sotilas- ja kaivostominnan. Tieteellinen tutkimus ja siihen liittyvät työt lienevät ainoat syy oleilla pitkiä aikoja mantereella. Tutkimusasemien työntekijöillä on kerrottavanaan varsin mielenkiintoisia tarinoita: Redditissä ovat esittäytyneet esimerkiksi Tiskaaja ja Puutarhuri.
Werner Herzog on tehnyt dokumentin Antarktiksella hengaavista tyypeistä nimeltään Encounters ar the end of the world (2007). Dokkari oli työlistalla heti Grizzly manin jälkeen joten se on vieläpä melko tuore. Ikävä kyllä sitä ei ilmeisesti ole julkaistu Suomessa. (Vielä?) Tie Suomesta Antarktikselle on epäilemättä varsinainen haasteiden vuori. Esimerkiksi McMurdon Tutkimusasemalle töihin päästäkseen täytyy nähtävästi olla Amerikan tai Uudenseelannin kansalainen. Onneksi google auttaa ja kiertoajelu järjestyy! Google maps etelämantereella on varsin lyhyt kiertokävely, mutta kannattaa kokea pelkästään sympaattisen pingviinikursorin vuoksi.
Syyspäivän tasaus aloittaa antarktiksen kevään ja lienee käytännössä nykyäänkin ainoa mahdollinen aika matkustaa mantereelle. Nykyään Antarktiksella vierailee 1000-5000 ihmistä vuosittain. Antarktiksen sopimus (1959) estää sotilas- ja kaivostominnan. Tieteellinen tutkimus ja siihen liittyvät työt lienevät ainoat syy oleilla pitkiä aikoja mantereella. Tutkimusasemien työntekijöillä on kerrottavanaan varsin mielenkiintoisia tarinoita: Redditissä ovat esittäytyneet esimerkiksi Tiskaaja ja Puutarhuri.
Werner Herzog on tehnyt dokumentin Antarktiksella hengaavista tyypeistä nimeltään Encounters ar the end of the world (2007). Dokkari oli työlistalla heti Grizzly manin jälkeen joten se on vieläpä melko tuore. Ikävä kyllä sitä ei ilmeisesti ole julkaistu Suomessa. (Vielä?) Tie Suomesta Antarktikselle on epäilemättä varsinainen haasteiden vuori. Esimerkiksi McMurdon Tutkimusasemalle töihin päästäkseen täytyy nähtävästi olla Amerikan tai Uudenseelannin kansalainen. Onneksi google auttaa ja kiertoajelu järjestyy! Google maps etelämantereella on varsin lyhyt kiertokävely, mutta kannattaa kokea pelkästään sympaattisen pingviinikursorin vuoksi.