You ask if I'm okay? I'd say 'No, but I'll manage'

Mar 20, 2009 23:41

Olen saanut jo tietyiltä henkilöiltä kettuilua ihmissuhteiden puutteiden vuoksi. Tietyiltä henkilöiltä olen saanut rohkaisevia kommentteja liittymään erilaisiin ryhmiin ja kerhoihin tutustuakseni uusiin ihmisiin. Tietyiltä henkilöiltä olen saanut vihan ja pelon täyttämiä katseita, koska he ymmärtävät millainen persoona olen, tai ainakin muodostavat kategorisen analyysin persoonastani. Joillakin ihmisillä on käsitys siitä että minä olen yksinäinen. Ehkä olenkin, mutta harvoin huomaan sitä. Selviän, eikä yksinäisyys ole vielä tehnyt mitään peruuttamatonta.

Tänään minulle oikeastaan se valkeni. Minun mieleni ei kestäisi enää sitä vanhaa persoonaani, joka oli mukava herrasmies. Ajattelin että en menetä mitään muuttuessa kyynisemmäksi, mutta nyt alan ymmärtää mitä siinä menettää. Katson ystävien hymyjen jähmettyvän pettymykseksi kun he kääntyvät katsomaan, katson ennen niin autuaasti juttelevien henkilöiden juoksevan pakoon. Torstaina kaipasin niin paljon naisen kosketusta tai edes mahdollisuutta koskea jotakuta niin että pelästyin. Mutta, nyt pyrin selviämään mahdollisimman pitkälle, mahdollisesti kavuten jollekin arvolliselle lautaselle. Koska menneisyyteen en halua ja salli itseni palaavan

Nautin kaaoksesta, tunteiden sekamelskasta. Yksinäisyyteni ruokkii sitä, antaa minulle vaihtoehdon johonkin parempaan, syyn jatkaa.

Pricks never win anything, but I'm too scared to go back.

Myös, kuulin pitkästä aikaa Discoa radiosta ja tuli mieli kuunnella lisää <3

image Click to view

Previous post Next post
Up