How'd I ever end up here.
en varmasti koskaan tule olemaan mielestäni tarpeeksi hyvä. en edes tiedä enää miksi yritän tai siis että mitä varten. ainut syy on ehkä aina ollut vain minä itse. haluan olla parempi itseni takia ja itselleni. aina, niin kauan kun muistan on ollut joku huonosti.
no, eipäs tulee tylsää tässä joka suuntaan muuttumisessa ja yrittämisessä ja välillä itseinhossa riutumisessa.
kai jokaikinen ajatus on tehnyt musta juuri sellaisen mitä olen nyt.
se vaan että en itsekään tiedä minkälainen olen lopulta, ehkä en millainenkaan jos jatkan näin koska tätä menoa pää vain räjähtää.
toisaalta kuvottaa minkälaiseen tilanteeseen oon itseni päästänyt. tää on joku kierre mille ei kukaan muu kuin minä itse voi jotain. joten mitä tässä ees valitan. voin tehdä mitä vaan, muuttaa ulkomuotoa miten tahansa, värjätä hiukset tuhannella eri värillä, käyttää minkälaisia vaatteita tahansa, laihduttaa parikymmentä kiloa parissa vuodessa laidasta laitaan ja minne sattuu, milloin mikäkin tuntuu hyvältä, mutta koskaan mikään ei ole tarpeeksi hyvä niin että haluaisin jäädä siihen.
itsetunto. itsetunto ja itseluottamus on niitä ongelmia, niin monet ystävät kuin ammatti-ihmisetkin ovat sen mulle todenneet ja kyllä kai minä nyt sen tiedän. tiedän että joskus asialle on pakko tehdä jotain.
mutta ei vielä kun joskus sitten kun jaksan. tuntuu vaan aina että mikään ei riitä. haluun aina jotain muuta.
inhoan olla yksin, inhoan sitä enemmän kuin mitään. on pakko saada elämää ja ihmisiä ympärille en jaksa katsella vain itseäni. nyt on tiedossa rattoisa viikko yksinäisyyttä ja itseinhoa tiedän sen.
sitten on taas hyvä. ensi vkl ootan niin. <3
this is the moment when you can hate yourself as much as you like
no, eipäs tulee tylsää tässä joka suuntaan muuttumisessa ja yrittämisessä ja välillä itseinhossa riutumisessa.
kai jokaikinen ajatus on tehnyt musta juuri sellaisen mitä olen nyt.
se vaan että en itsekään tiedä minkälainen olen lopulta, ehkä en millainenkaan jos jatkan näin koska tätä menoa pää vain räjähtää.
toisaalta kuvottaa minkälaiseen tilanteeseen oon itseni päästänyt. tää on joku kierre mille ei kukaan muu kuin minä itse voi jotain. joten mitä tässä ees valitan. voin tehdä mitä vaan, muuttaa ulkomuotoa miten tahansa, värjätä hiukset tuhannella eri värillä, käyttää minkälaisia vaatteita tahansa, laihduttaa parikymmentä kiloa parissa vuodessa laidasta laitaan ja minne sattuu, milloin mikäkin tuntuu hyvältä, mutta koskaan mikään ei ole tarpeeksi hyvä niin että haluaisin jäädä siihen.
itsetunto. itsetunto ja itseluottamus on niitä ongelmia, niin monet ystävät kuin ammatti-ihmisetkin ovat sen mulle todenneet ja kyllä kai minä nyt sen tiedän. tiedän että joskus asialle on pakko tehdä jotain.
mutta ei vielä kun joskus sitten kun jaksan. tuntuu vaan aina että mikään ei riitä. haluun aina jotain muuta.
inhoan olla yksin, inhoan sitä enemmän kuin mitään. on pakko saada elämää ja ihmisiä ympärille en jaksa katsella vain itseäni. nyt on tiedossa rattoisa viikko yksinäisyyttä ja itseinhoa tiedän sen.
sitten on taas hyvä. ensi vkl ootan niin. <3
this is the moment when you can hate yourself as much as you like