Nyt se on täällä.
Kun uni ei tule, tulee kaikki muu. Viime yönä saapui vanha ystäväni lentopelko.
Tutkailin illalla ennen sänkyyn menoa tulevaa lentopäivän aikataulua ja keinoja päästä kentälle ilman sen kummempaa hämminkiä, mutta peiton alla yhtäkkiä alkoi kädet hikoamaan, sydän hakata ja henki salpautua. Ei paniikkia pysty selittämään eikä järkeilemään kun se muuttuu fyysiseksi, ei voi kuin maata ja toivoa että se jo loppuisi, vaikka mieli vetää syöksykierteellä koko ajan pahempiin mielikuviin. Vasta ylös nouseminen ja pyykkien lajittelu auttoi. Ja aconitumkin ehkä, nuo homeopaattiset lääkkeet on nyt kokeilussa täälläkin.
Pitäisi mennä hakemaan viisumi postista.
Tutkailin illalla ennen sänkyyn menoa tulevaa lentopäivän aikataulua ja keinoja päästä kentälle ilman sen kummempaa hämminkiä, mutta peiton alla yhtäkkiä alkoi kädet hikoamaan, sydän hakata ja henki salpautua. Ei paniikkia pysty selittämään eikä järkeilemään kun se muuttuu fyysiseksi, ei voi kuin maata ja toivoa että se jo loppuisi, vaikka mieli vetää syöksykierteellä koko ajan pahempiin mielikuviin. Vasta ylös nouseminen ja pyykkien lajittelu auttoi. Ja aconitumkin ehkä, nuo homeopaattiset lääkkeet on nyt kokeilussa täälläkin.
Pitäisi mennä hakemaan viisumi postista.