too tired to write it all in English
Juu, jääpi englanniksi kirjoittelut tältä kertaa väliin. Väsymys-vittuuntumis-postauksia kun ei vain osaa tehdä englanniksi. Ainakaan nyt.
Aloitetaanpa viimeyöstä, joka oli aikamoinen soppa. Yksi asuntolalaisistamme katosi iltapäivällä. Yleensä tyyppiä näkyy ihan joka päivä ja etenkin iltasin. Taksikuskina hän oli lähtenyt kuskaamaan tyttöä A bussiasemalle. Näin miehen ennen kuin lähtivät ja sitten kerran kun tämä oli tullut takaisin, varmaan joskus kuuden seitsemän maissa. Sitten miestä ei näy ollenkaan, huoneen ovi lukossa, auto pihassa ja sitten tyypin kaveri X tuo tyypin kännykän, joka oli löytynyt lumihangesta. Noh, kello lähenee kahtatoista, eikä tyyppiä ole vieläkään näkynyt ja puheluita on hänelle tullu aika pirun monta. Lopulta tyypin äiti soittaa kolme kertaa peräkkäin, joista jälkimmäiseen yksi kavereistani sitten vastaa. Äiti oli tietenkin aivan huolissaan, ja hieman oltiin me muutkin. Tyyppi oli nimittäin ollut aikasemmin hieman allapäin ja nyt minullekin valkeni, että hän on ollut ihastunut tähän tyttöön A, jota oli siis lähtenyt kuskaamaan asemalle. No tiedetään, ettei tyttö A ole oikein syttynyt tälle tyypille muutoin kuin kaverina, niin peljättiin, että mies on masennuksissaan mennyt tekemään jotain kamalaa itelleen. Tai sitten mennyt baariin ja sammunu hankeen tjs.. :/ Asuntolalla tämän tyypin paras kaverikaan ei ollut nähnyt, joten pelko oli aikas vaaniva. Lopulta tämä tyyppi löyty ihan hengissä hieman ennen kahta yöllä. Oli ollu pelaamassa sulkkista, ja oli HIEMAN venähtänyt. xD
Tänään taas vaihteeksi teki mieli kirota VR maailman syvimpään rakoon. Yli 50 minuuttia aikataulusta myöhässä. Ensin IC-junaan ruvetaan kiinnittämään veturia silloin, kun juna on lähdössä! Ja sitten testailivat vähän jarruja... Noh, sitten Pendolino hyytyy eteemme ja koko juna joudutaan kiskomaan takaisin Tampereen asemalle sillä seurauksella, että tämän pendolinon matkustajat tulevat myös meidän junaamme. Juna lähtee sitten noin puolituntia myöhässä. Riihimäellä vaihto R-junaan(alunperin piti H-junalla, mutta eipä ehtiny), joka sekin oli sitten 20 minuuttia myöhässä. Ei hittolainen! Tietenkään teknisille vioille ei paljon mahdeta, mutta kyllä jotain on oltava tehtävissä, kun junat ei nykyään muuta tekään kuin lähde aikataulusta myöhässä. Ja maailmassa on paljon suurempiakin ongelmia, mutta silti vituttaa ja väsyttää, että nyt kyllä mennään aikasin nukkumaan.
Ja sitten harmittaa, kun viikonlopussa on päiviä aivan liian vähän. Kahden tärkeän tapaamisen sopiminen samalle päiville on kyllä pirun hankalaa. Äää!!
Aloitetaanpa viimeyöstä, joka oli aikamoinen soppa. Yksi asuntolalaisistamme katosi iltapäivällä. Yleensä tyyppiä näkyy ihan joka päivä ja etenkin iltasin. Taksikuskina hän oli lähtenyt kuskaamaan tyttöä A bussiasemalle. Näin miehen ennen kuin lähtivät ja sitten kerran kun tämä oli tullut takaisin, varmaan joskus kuuden seitsemän maissa. Sitten miestä ei näy ollenkaan, huoneen ovi lukossa, auto pihassa ja sitten tyypin kaveri X tuo tyypin kännykän, joka oli löytynyt lumihangesta. Noh, kello lähenee kahtatoista, eikä tyyppiä ole vieläkään näkynyt ja puheluita on hänelle tullu aika pirun monta. Lopulta tyypin äiti soittaa kolme kertaa peräkkäin, joista jälkimmäiseen yksi kavereistani sitten vastaa. Äiti oli tietenkin aivan huolissaan, ja hieman oltiin me muutkin. Tyyppi oli nimittäin ollut aikasemmin hieman allapäin ja nyt minullekin valkeni, että hän on ollut ihastunut tähän tyttöön A, jota oli siis lähtenyt kuskaamaan asemalle. No tiedetään, ettei tyttö A ole oikein syttynyt tälle tyypille muutoin kuin kaverina, niin peljättiin, että mies on masennuksissaan mennyt tekemään jotain kamalaa itelleen. Tai sitten mennyt baariin ja sammunu hankeen tjs.. :/ Asuntolalla tämän tyypin paras kaverikaan ei ollut nähnyt, joten pelko oli aikas vaaniva. Lopulta tämä tyyppi löyty ihan hengissä hieman ennen kahta yöllä. Oli ollu pelaamassa sulkkista, ja oli HIEMAN venähtänyt. xD
Tänään taas vaihteeksi teki mieli kirota VR maailman syvimpään rakoon. Yli 50 minuuttia aikataulusta myöhässä. Ensin IC-junaan ruvetaan kiinnittämään veturia silloin, kun juna on lähdössä! Ja sitten testailivat vähän jarruja... Noh, sitten Pendolino hyytyy eteemme ja koko juna joudutaan kiskomaan takaisin Tampereen asemalle sillä seurauksella, että tämän pendolinon matkustajat tulevat myös meidän junaamme. Juna lähtee sitten noin puolituntia myöhässä. Riihimäellä vaihto R-junaan(alunperin piti H-junalla, mutta eipä ehtiny), joka sekin oli sitten 20 minuuttia myöhässä. Ei hittolainen! Tietenkään teknisille vioille ei paljon mahdeta, mutta kyllä jotain on oltava tehtävissä, kun junat ei nykyään muuta tekään kuin lähde aikataulusta myöhässä. Ja maailmassa on paljon suurempiakin ongelmia, mutta silti vituttaa ja väsyttää, että nyt kyllä mennään aikasin nukkumaan.
Ja sitten harmittaa, kun viikonlopussa on päiviä aivan liian vähän. Kahden tärkeän tapaamisen sopiminen samalle päiville on kyllä pirun hankalaa. Äää!!