makea koti = home sweet home
sade kuulostaa ihan toisenlaiselta täällä osuessaan tuhansiin vihreisiin lehtiin, kuin kaupungissa vasten peltikattoja ja asfalttia. oli ihana nukahtaa lempeän kotoisiin ympäristön ääniin. luin lehdestä, että on täydellinen sienivuosi, mutta ei ollut tutussa ojassa kanttarellei.
söin aamupalaksi fruitien, jossa oli banaanin lisäksi kaikenlaista pientä vihreää, mitä nyt satuin löytämään. ainakin ahomansikan lehtiä, vuohenputkea, poimulehteä, mustaherukan lehtiä, kukkivaa oreganoa, apilankukkia ja yksi ruohosipulinkukkakin, joka ylväästi kohosi heinikosta niin etten meinannut tajuta, mikä se on, ensin. hyvää tuli. näin sisiliskon ja kyyn ja rupikonnan, kaikki kesän ensihavaintoja. söin niitä mansikoita myös vähän, mutta ne oli enimmäkseen vielä raakoja toiselta poskelta. onkohan metsässä mustikoita? pyysin jo isää tuomaan kaupasta leivonta-aineksia, jotain tortuntäytettä pitäisi keksiä. raparperia sitten.
metsän helmoissa on hyvä olla, saanko jäädä tänne?
the rain sounds totally different here when it hits thousands of green leaves, in comparison to the tin roofs and asphalt of the city. how lovely it was to fall asleep surrounded by such a kind, comfy sound. i read in the paper that it's a perfect mushroom year, but there were no chanterelles in the ditch.
i had a fruitie for breakfast, made with bananas and all kinds of green things i came across. wild strawberry leaves, goatweed, alchemilla, blackcurrant leaves, flowering oregano, clovers and even one chive blossom, so majestically rising from the hay i hardly recognized it at first. it was all good. i saw a lizard, an adder and a toad, all first sightings of this summer. i ate some of the strawberries as well, but they were mostly still raw on one cheek. are there blueberries in the woods, i wonder? i already asked dad to bring back baking stuff from the shops, it would be good to come up with a pie filling, too. well, there's always rhubarb.
it feels good here in the skirts of the forest, may i please stay?
söin aamupalaksi fruitien, jossa oli banaanin lisäksi kaikenlaista pientä vihreää, mitä nyt satuin löytämään. ainakin ahomansikan lehtiä, vuohenputkea, poimulehteä, mustaherukan lehtiä, kukkivaa oreganoa, apilankukkia ja yksi ruohosipulinkukkakin, joka ylväästi kohosi heinikosta niin etten meinannut tajuta, mikä se on, ensin. hyvää tuli. näin sisiliskon ja kyyn ja rupikonnan, kaikki kesän ensihavaintoja. söin niitä mansikoita myös vähän, mutta ne oli enimmäkseen vielä raakoja toiselta poskelta. onkohan metsässä mustikoita? pyysin jo isää tuomaan kaupasta leivonta-aineksia, jotain tortuntäytettä pitäisi keksiä. raparperia sitten.
metsän helmoissa on hyvä olla, saanko jäädä tänne?
the rain sounds totally different here when it hits thousands of green leaves, in comparison to the tin roofs and asphalt of the city. how lovely it was to fall asleep surrounded by such a kind, comfy sound. i read in the paper that it's a perfect mushroom year, but there were no chanterelles in the ditch.
i had a fruitie for breakfast, made with bananas and all kinds of green things i came across. wild strawberry leaves, goatweed, alchemilla, blackcurrant leaves, flowering oregano, clovers and even one chive blossom, so majestically rising from the hay i hardly recognized it at first. it was all good. i saw a lizard, an adder and a toad, all first sightings of this summer. i ate some of the strawberries as well, but they were mostly still raw on one cheek. are there blueberries in the woods, i wonder? i already asked dad to bring back baking stuff from the shops, it would be good to come up with a pie filling, too. well, there's always rhubarb.
it feels good here in the skirts of the forest, may i please stay?