On sadonkoruun aika.
Seuraava juna Tampereelle lähtee vasta puol kuus, on aikaa tuoda valoa vallinneeseen nettipimentoon. Ja siksikin toisaalta hyvä, että ehdin nähdä Anskua, joka pääsi tänään pois Seinäjoen sairaalasta ja on juuri matkalla kotiin. Munuaisiin levinnyt virtsatulehdus vei petiin, marraskuussa syntyvä lapsi vielä lisää tietysti tilanteen vaarallisuutta. Mutta siis kaikki hyvin nyt. Ostin tuliaisiks vauvateetä ja frantsilan vauvahierontaöljyä.
Gaijassa oli siis eilen sadonkorjuujuhlakemut. Aluksi aattelin, etten lähde ollenkaan, kun Anskunkin tilanne oli mikä oli ja tuntui hölmöltä mennä juhlimaan, kun toinen on sairaalassa. Ja vielä ku Jake ei nyt jaksanut lähteä, univelkaa ja töipaineita ja semmost. Mutta onneks lähdin kuitenkin. Tiesin että täällä näkee Iiristä ja Anua ja Veeraa ja muita tuttuja ja Poutatorvi on soittamassa. Minun ansiotani toi Poutiksen buukkaaminen tänne, ihastuin tosiaan kesällä keikallaan soundiinsa ja aattelin, että tämä niin sopisi Gaijaan. Ja maar kyl ihmiset tanssi ja tykkäs kovasti, bändi sai vetää vielä toisen keikan kahden kolmen aikaan yöllä. :)
Toinen illan esiintyjä oli performanssiryhmä Sovinistihuora. Nooo ainakin erilaista ja ennennäkemätöntä kouhkausta, ei voinut kuin nauraa rätkättää.
Paljon on tapahtunut tässä, edellisestä päivityksestä näemmä yli kolme viikkoa. Kihniöstä haettiin Nyytin kaveriksi kaksi viikkoa sitten vaalea kissalapsi. Nimekseen sai Nuoska (kiitos Olli nimi-ideasta!), joka vääntyi jo Ruoskaksi hahaah. :D Mutta voi, en oo koskaan törmännyt noin rohkeaan ja toimeliaaseen kissanpentuun. Ei arastellut yhtään uutta kotia, vaan paineli heti ympäriinsä kuin omistaisi koko maailman,. Ruoka maistui ja laatiko löytyi vaivatta. Eikä se pelkää edes imuria! Nyyti ja Elros puolestaan eivät aluksi kovin arvostaneet uutta tulokasta... Ne lähinä pelkäsivät sitä, siis pientä kissanrääpälettä isot kisat pelkäs, jo on markkinat. Mutta nyt ne Nyyrin kanssa syö jo samasta kupista yhtä aikaa ja pussailee ja kisailee ja leikkii. Mikäs neidin on ollessa, kun saa nuoren kollin kanssaan koheltamaan. :)
Kuvia tulee pian, jahka etsin kamerani muuttokuormasta. Lupaan myös joitakin otoksia uudesta kodistani.
Olen viihtynyt Kissanmaalla todella hyvin. Oma rauha, omat säännöt, Oma Elämä. Mun kodista tulee kaunis ja osittain se sitä jo onkin. Keskellä lattiaa on edelleenkin epämääräinen laatikko-jätesäkki-pussi-kassi-nykytaidepläjäys. Vähän harmittaa, että olen buukannut itelleeni niin paljon töitä, mielummin tekisin nyt lyhyempää päivää ja laittaisin kotia kuntoon. Oh well, oma syy, ai auta itkee.
Pääsen pikkuhiljaa tekemään sitä, mitä todella haluan. Vedän tyttöjen tuvalla hemmottelupäivässä luontaishoitoja. Vähän jänskättää, miten osaan, mutta Frantsila on opettanut hyvin.
Huomenna saan oman mantran ja mun meditaatio-ohjaus alkaa! Mua opettaa semmoinen mies kuin Marko Ojala. Vetää Ilontilassa hathajoogaa joka maanantai klo 17.15. Ihana ihminen, pitää meditaatio-ohjausta ilmaiseksi, rahattomuus näissä jutuissa on mulle tärkeä pointti myös. Huomenna taitaa olla myös eka keramiikkatunti. Kiva päästä näpertämään! En mielestäni oo koskaan kyl ollut kovin taitava saven kanssa, mutta tahdon oppia ja tehdä oman teeastiaston.
Muutto aiheutti kauan poissa ollutta ahdistusta ja jonkinlaisia pelkotilojakin koin. Tuli paniikki, kun aloin pakkaamaan vasta tiistaina (muutto oli perjantaina), meinasi pää räjähtää sen kauhean tavarakaaoksen kanssa. Mutta onneksi nyt ne fiilikset on poissa. En halua pelätä ja ahdistella, ei ole syytä. Ja vähän mietin sitäkin, tunnenko toisaalta itseni nyt yksinäiseksi kun ei oo kommunistikavereita ympärillä, mutta enpä kyllä oo tuntenut. Onneks on kissat ja kohta nettikin. Ehkä ne tunteet tulevat sitten pimeinä syysiltoina, jolloin kukaan ei soita eikä tule käymään tai muista minua... Voi surku. Näääää emmäkylusko. :)
Gaijassa oli siis eilen sadonkorjuujuhlakemut. Aluksi aattelin, etten lähde ollenkaan, kun Anskunkin tilanne oli mikä oli ja tuntui hölmöltä mennä juhlimaan, kun toinen on sairaalassa. Ja vielä ku Jake ei nyt jaksanut lähteä, univelkaa ja töipaineita ja semmost. Mutta onneks lähdin kuitenkin. Tiesin että täällä näkee Iiristä ja Anua ja Veeraa ja muita tuttuja ja Poutatorvi on soittamassa. Minun ansiotani toi Poutiksen buukkaaminen tänne, ihastuin tosiaan kesällä keikallaan soundiinsa ja aattelin, että tämä niin sopisi Gaijaan. Ja maar kyl ihmiset tanssi ja tykkäs kovasti, bändi sai vetää vielä toisen keikan kahden kolmen aikaan yöllä. :)
Toinen illan esiintyjä oli performanssiryhmä Sovinistihuora. Nooo ainakin erilaista ja ennennäkemätöntä kouhkausta, ei voinut kuin nauraa rätkättää.
Paljon on tapahtunut tässä, edellisestä päivityksestä näemmä yli kolme viikkoa. Kihniöstä haettiin Nyytin kaveriksi kaksi viikkoa sitten vaalea kissalapsi. Nimekseen sai Nuoska (kiitos Olli nimi-ideasta!), joka vääntyi jo Ruoskaksi hahaah. :D Mutta voi, en oo koskaan törmännyt noin rohkeaan ja toimeliaaseen kissanpentuun. Ei arastellut yhtään uutta kotia, vaan paineli heti ympäriinsä kuin omistaisi koko maailman,. Ruoka maistui ja laatiko löytyi vaivatta. Eikä se pelkää edes imuria! Nyyti ja Elros puolestaan eivät aluksi kovin arvostaneet uutta tulokasta... Ne lähinä pelkäsivät sitä, siis pientä kissanrääpälettä isot kisat pelkäs, jo on markkinat. Mutta nyt ne Nyyrin kanssa syö jo samasta kupista yhtä aikaa ja pussailee ja kisailee ja leikkii. Mikäs neidin on ollessa, kun saa nuoren kollin kanssaan koheltamaan. :)
Kuvia tulee pian, jahka etsin kamerani muuttokuormasta. Lupaan myös joitakin otoksia uudesta kodistani.
Olen viihtynyt Kissanmaalla todella hyvin. Oma rauha, omat säännöt, Oma Elämä. Mun kodista tulee kaunis ja osittain se sitä jo onkin. Keskellä lattiaa on edelleenkin epämääräinen laatikko-jätesäkki-pussi-kassi-nykytaidepläjäys. Vähän harmittaa, että olen buukannut itelleeni niin paljon töitä, mielummin tekisin nyt lyhyempää päivää ja laittaisin kotia kuntoon. Oh well, oma syy, ai auta itkee.
Pääsen pikkuhiljaa tekemään sitä, mitä todella haluan. Vedän tyttöjen tuvalla hemmottelupäivässä luontaishoitoja. Vähän jänskättää, miten osaan, mutta Frantsila on opettanut hyvin.
Huomenna saan oman mantran ja mun meditaatio-ohjaus alkaa! Mua opettaa semmoinen mies kuin Marko Ojala. Vetää Ilontilassa hathajoogaa joka maanantai klo 17.15. Ihana ihminen, pitää meditaatio-ohjausta ilmaiseksi, rahattomuus näissä jutuissa on mulle tärkeä pointti myös. Huomenna taitaa olla myös eka keramiikkatunti. Kiva päästä näpertämään! En mielestäni oo koskaan kyl ollut kovin taitava saven kanssa, mutta tahdon oppia ja tehdä oman teeastiaston.
Muutto aiheutti kauan poissa ollutta ahdistusta ja jonkinlaisia pelkotilojakin koin. Tuli paniikki, kun aloin pakkaamaan vasta tiistaina (muutto oli perjantaina), meinasi pää räjähtää sen kauhean tavarakaaoksen kanssa. Mutta onneksi nyt ne fiilikset on poissa. En halua pelätä ja ahdistella, ei ole syytä. Ja vähän mietin sitäkin, tunnenko toisaalta itseni nyt yksinäiseksi kun ei oo kommunistikavereita ympärillä, mutta enpä kyllä oo tuntenut. Onneks on kissat ja kohta nettikin. Ehkä ne tunteet tulevat sitten pimeinä syysiltoina, jolloin kukaan ei soita eikä tule käymään tai muista minua... Voi surku. Näääää emmäkylusko. :)