(Su)xubuntu
No niin. Kone on taas viritetty ja säädetty.
Pääkoneeni emolevyn posahdettua nappasin takaisin Frankensteinin Tietokoneena tutuksi tulleen koneen osat (emolevyn, muistit, 900 MHz Duron -prossun ja verkkokortin) ja iskin Daotanin takaisin kasaan. Sitten vietin pari iltaa koettaen säätää Xubuntu Linuxia kohdilleen. Maailman helpommaksi ja käyttäjäystävällisimmäksi Linux-distroksi yleisesti kehuttu X/K/Ubuntu osoittautuikin tällä kertaa kovin mutkikkaaksi säätöprojektiksi, täysin aikaisemman Xubuntu-kokemukseni vastaisesti. Xorg.conffia sai muokata manuaalisesti tekstieditorilla useaan otteeseen aloittaen jo ihan sellaisista perusasetuksista kuin näytön resoluution säätämisestä.
Onneksi irkin kautta löytyy avuliaita ja mukavia kavereita, jotka osaavat auttaa. <3 Muuten kirjoittaisin tätä varmaan 800x600-resoluutiolla, kun monitorin natiivireson (1440x900) käyttöönottaminen ei vain minulta onnistunut, vaikka NVIDIAN omat ajurit sainkin ladattua ja kytkettyä päälle. Hiirenkään asetuksia ei saa muokattua mistään valikosta (haluaisin peukalonappiin kaksoisklikkauskomennon), vaan sekin pitäisi h4x0roida ties mitä tekstitiedostoja muokaten.
Kaiken netistä löytyvän dokumentoinnin läpikäymisessäkin venähtää helposti tunti ta parikin ja silti on jatkuva epäily siitä, mitä tiedostoa pitäisi muokata ja, ennen kaikkea, millä tavalla.
Näppäimistöni mediapainikkeiden säätämisestä en tällä hetkellä edes haaveile.
Myöskään CD-levyille en polttele filuja ainakaan ihan lähiaikoina, sillä Windows-puolella kiltisti toimivat CD- ja DVD-RW -asemani eivät Xubuntun puolella toimi. Tämä tunnistaa kyllä hardwaren oikein, mutta polttoyritys tyhjällä CD-R -levyllä tuottaa vain herjan "media ei ole kirjoituskelpoinen" tms. Ja tätä kokeilin molemmilla asemilla, eri CD-levyillä (650 MB ja 700 MB -kokoisilla), eri valmistajien CD:illä ja eri polttosoftia kokeillen. Pitää vielä löytää lisää uusia softia, jolla kokeilla. Niitähän Linux-puolelta löytyy, kun jokaiselle työpöytäympäristölle (Gnome, KDE, GTK2) löytyy omia ohjelmistoja.
On tällä Xubuntulla puolensakin. Pyörii ainakin kevyesti ja oli perusasennukseltaan helppo homma. Virtuaalityöpöydät ovat myös mahtava ominaisuus. Toisaalta, jos koneen hardwaren nuuskiminen ei asennuksen aikana onnistu 100 %:sti, on asetusten säätäminen ja koneen laittaminen lopulliseen käyttökuntoon vieläkin niin nihkeää ja epäselvää, että vaikka terminaalin kautta päivitysten, ohjelmien asennuksen ynnä muiden pikku juttujen hoitaminen onkin mukavan suoraviivaista, niin seuraavan koneeni käyttis on silti (yhä) Windows XP.
Ottaen huomioon, kuinka paljon olen vuosien varrella saanut taistella eri Windowsien kanssa, se on aika paljon sanottu.
Tai jos ei XP, niin sitten se OS X! Paljonkos ne Macit kustansivatkaan...?
Niin, kuten sanoin, haluan työpaikan. Sekä kesätyöpaikan kesäksi, että jonkun viikonloppuduunin (lauantaivuoron) yleistä rahanansaitsemista varten.
Pääkoneeni emolevyn posahdettua nappasin takaisin Frankensteinin Tietokoneena tutuksi tulleen koneen osat (emolevyn, muistit, 900 MHz Duron -prossun ja verkkokortin) ja iskin Daotanin takaisin kasaan. Sitten vietin pari iltaa koettaen säätää Xubuntu Linuxia kohdilleen. Maailman helpommaksi ja käyttäjäystävällisimmäksi Linux-distroksi yleisesti kehuttu X/K/Ubuntu osoittautuikin tällä kertaa kovin mutkikkaaksi säätöprojektiksi, täysin aikaisemman Xubuntu-kokemukseni vastaisesti. Xorg.conffia sai muokata manuaalisesti tekstieditorilla useaan otteeseen aloittaen jo ihan sellaisista perusasetuksista kuin näytön resoluution säätämisestä.
Onneksi irkin kautta löytyy avuliaita ja mukavia kavereita, jotka osaavat auttaa. <3 Muuten kirjoittaisin tätä varmaan 800x600-resoluutiolla, kun monitorin natiivireson (1440x900) käyttöönottaminen ei vain minulta onnistunut, vaikka NVIDIAN omat ajurit sainkin ladattua ja kytkettyä päälle. Hiirenkään asetuksia ei saa muokattua mistään valikosta (haluaisin peukalonappiin kaksoisklikkauskomennon), vaan sekin pitäisi h4x0roida ties mitä tekstitiedostoja muokaten.
Kaiken netistä löytyvän dokumentoinnin läpikäymisessäkin venähtää helposti tunti ta parikin ja silti on jatkuva epäily siitä, mitä tiedostoa pitäisi muokata ja, ennen kaikkea, millä tavalla.
Näppäimistöni mediapainikkeiden säätämisestä en tällä hetkellä edes haaveile.
Myöskään CD-levyille en polttele filuja ainakaan ihan lähiaikoina, sillä Windows-puolella kiltisti toimivat CD- ja DVD-RW -asemani eivät Xubuntun puolella toimi. Tämä tunnistaa kyllä hardwaren oikein, mutta polttoyritys tyhjällä CD-R -levyllä tuottaa vain herjan "media ei ole kirjoituskelpoinen" tms. Ja tätä kokeilin molemmilla asemilla, eri CD-levyillä (650 MB ja 700 MB -kokoisilla), eri valmistajien CD:illä ja eri polttosoftia kokeillen. Pitää vielä löytää lisää uusia softia, jolla kokeilla. Niitähän Linux-puolelta löytyy, kun jokaiselle työpöytäympäristölle (Gnome, KDE, GTK2) löytyy omia ohjelmistoja.
On tällä Xubuntulla puolensakin. Pyörii ainakin kevyesti ja oli perusasennukseltaan helppo homma. Virtuaalityöpöydät ovat myös mahtava ominaisuus. Toisaalta, jos koneen hardwaren nuuskiminen ei asennuksen aikana onnistu 100 %:sti, on asetusten säätäminen ja koneen laittaminen lopulliseen käyttökuntoon vieläkin niin nihkeää ja epäselvää, että vaikka terminaalin kautta päivitysten, ohjelmien asennuksen ynnä muiden pikku juttujen hoitaminen onkin mukavan suoraviivaista, niin seuraavan koneeni käyttis on silti (yhä) Windows XP.
Ottaen huomioon, kuinka paljon olen vuosien varrella saanut taistella eri Windowsien kanssa, se on aika paljon sanottu.
Tai jos ei XP, niin sitten se OS X! Paljonkos ne Macit kustansivatkaan...?
Niin, kuten sanoin, haluan työpaikan. Sekä kesätyöpaikan kesäksi, että jonkun viikonloppuduunin (lauantaivuoron) yleistä rahanansaitsemista varten.