Minä vanha, sinä Tarzan
Kyllä. Olen hemmoteltu kesän aikana pilalle.
Siitä huolimatta kävin eilen DBTL:ssä epäviihtymässä. No okei. Oli siinä käynnissä hyviäkin puolia (hyvä seura, ainejärjestön picnic jolla poikettiin ja näkemäni keikat olivat ihan näkemisen arvoisia, joskin ikävästi festaripituisia. Runsaan tunnin pituiset setit eivät vaan oikein tunnu miltään, mutta se ei ole bändien vika). Joskus nuorempana, eli noin kymmenen vuotta sitten, noilla kekkereillä tuli heiluttua koko viikko. Eräänäkin vuonna pysäköin keskiviikkona kello 10.30 pyörän Tuomiokirkolle ja hain sen sunnuntai-iltana joskus yhdeksän aikaan. Kertaakaan en siinä välissä käynyt kotona.
Tänä vuonna en edes kuvitellut ryhtyväni moisiin urotekoihin, mutta parin vuoden totaalisen tauon jälkeen uskaltauduin festarialueelle sisään. Hyvät puolet tulikin jo lueteltua tuossa ylhäällä. Huonoja puolia olivat ainakin känniääliöt ( kts. Neiti Takkutukan merkintä kattavine selontekoineen.
Kuten em. merkinnässä mainitaan "on parasta kuunnella musiikkia yksin kotona". Toteutan sitä parhaillaan, enkä ole menossa katsomaan Miljoonasadetta. Syitä tähän:
- En jaksa maksaa kahta kymppiä yhdestä festarisetistä.
- Olen hiukan väsynyt ja olen menossa yöllä töihin
- En jaksa enää känniääliöitä.
Pitää kuitenkin myöntää, että hyvältä tämä näin osapuilleen kolmen vuoden täydellisen tauon jälkeen kuulostaa. Miljoonasade kuitenkin kuuluu hyvin kiinteästi allekirjoittaneen teinivuosiin ja bändin näkeminen livenä on yleensä kirvoittanut muistelemaan noita teinivuosia. Enkä tiedä olenko juuri nyt erityisen halukas niitä muistelemaan.
No, Niiloon ei ole enää kuin viisi yötä. Ja sillä keikalla ei ole:
a) festariääliöitä
b) tunnin settiä
c) kiire töihin keikan jälkeen
Siitä huolimatta kävin eilen DBTL:ssä epäviihtymässä. No okei. Oli siinä käynnissä hyviäkin puolia (hyvä seura, ainejärjestön picnic jolla poikettiin ja näkemäni keikat olivat ihan näkemisen arvoisia, joskin ikävästi festaripituisia. Runsaan tunnin pituiset setit eivät vaan oikein tunnu miltään, mutta se ei ole bändien vika). Joskus nuorempana, eli noin kymmenen vuotta sitten, noilla kekkereillä tuli heiluttua koko viikko. Eräänäkin vuonna pysäköin keskiviikkona kello 10.30 pyörän Tuomiokirkolle ja hain sen sunnuntai-iltana joskus yhdeksän aikaan. Kertaakaan en siinä välissä käynyt kotona.
Tänä vuonna en edes kuvitellut ryhtyväni moisiin urotekoihin, mutta parin vuoden totaalisen tauon jälkeen uskaltauduin festarialueelle sisään. Hyvät puolet tulikin jo lueteltua tuossa ylhäällä. Huonoja puolia olivat ainakin känniääliöt ( kts. Neiti Takkutukan merkintä kattavine selontekoineen.
Kuten em. merkinnässä mainitaan "on parasta kuunnella musiikkia yksin kotona". Toteutan sitä parhaillaan, enkä ole menossa katsomaan Miljoonasadetta. Syitä tähän:
- En jaksa maksaa kahta kymppiä yhdestä festarisetistä.
- Olen hiukan väsynyt ja olen menossa yöllä töihin
- En jaksa enää känniääliöitä.
Pitää kuitenkin myöntää, että hyvältä tämä näin osapuilleen kolmen vuoden täydellisen tauon jälkeen kuulostaa. Miljoonasade kuitenkin kuuluu hyvin kiinteästi allekirjoittaneen teinivuosiin ja bändin näkeminen livenä on yleensä kirvoittanut muistelemaan noita teinivuosia. Enkä tiedä olenko juuri nyt erityisen halukas niitä muistelemaan.
No, Niiloon ei ole enää kuin viisi yötä. Ja sillä keikalla ei ole:
a) festariääliöitä
b) tunnin settiä
c) kiire töihin keikan jälkeen