Snail mail
Siivotessani (vihdoinkin)(vuoden asumisen jälkeen...) muuttolaatikoita, uppouduin kaikkiin kirjeisiin ja kortteihin, joita olen saanut vuosien varrella eri ihmisiltä. Voi että miten ne tekivät minut onnelliseksi. Ystäviltä, kavereilta, tutuilta, ja jopa mysteerikirjeitä ja kortteja tuntemattomilta. En olekaan varmaan ikinä ilmaissut tarpeeksi kiitollisuuttani, ja siitä miten onnelliseksi tuollaiset etanapostijutut tekevät minut.
Muistoja, salaisuuksia, piirroksia, mystisyyksiä, kuulumisia. Kaikkea ihanaa ja jännittävää. Jos minut haluaa saada onnelliseksi jotenkin, niin se on kyllä postia lähettämällä. Erityismaininta menee kyllä muutamille kummallisille nimettömille kirjeille, joissa on kummasteltavaa jos jonkinmoista. Itseasiassa toinen erityismaininta menee ystäville ja kavereille ja tutuille jotka ovat vain muistanut mua. Ei, kyllä erityismaininta menee ihan jokaiselle kirjeelle, kortille, ja paperilapulle jonka olen ikinä vastaanottanut postiluukkuuni (Sitä ei lasketa, kun Maaret uhkailee pistää lahnan mun postiluukusta).
Tästä tulikin mieleen... Aiemmin, kun sanoin, että haluan kaikkien osoitteet, niin tarkoitin kyllä ihan teitä kaikkia. Suuri osa ei ole vieläkään antanut osoitettaan. Et ehkä ole antanut sitä, koska me ei muka tunneta tarpeeksi hyvin, tai ajattelet, että "ehkä se ei tarkoittanut just mua", tai olet antanut sen joskus mulle jo. Mä haluan myös sinun osoitteesi. Joten jos et ole antanut sitä vielä, niin nyt on korkea aika antaa! Kommentit peitetty yksityisyyden vuoksi. Ja kuten edellisessä osoitteenkinuamismerkinnässäni mainitsin, se että annat osoitteesi, ei tarkoita, että kannattaa odottaa mitään postia. Tarvitsen ne vain varmuuden vuoksi, jos joskus haluankin lähettää jotain. Ja kiitos kaikille, jotka ovat jo osoitteensa antaneet. :)
Silläkin uhalla, että tämä merkintä menee nyt tosi sydämellisen siirappiseksi, niin haluan vielä kerran kiittää kaikkia, jotka ovat muistaneet minua postilla viime vuosien aikana. Teette minut onnelliseksi.
Muistoja, salaisuuksia, piirroksia, mystisyyksiä, kuulumisia. Kaikkea ihanaa ja jännittävää. Jos minut haluaa saada onnelliseksi jotenkin, niin se on kyllä postia lähettämällä. Erityismaininta menee kyllä muutamille kummallisille nimettömille kirjeille, joissa on kummasteltavaa jos jonkinmoista. Itseasiassa toinen erityismaininta menee ystäville ja kavereille ja tutuille jotka ovat vain muistanut mua. Ei, kyllä erityismaininta menee ihan jokaiselle kirjeelle, kortille, ja paperilapulle jonka olen ikinä vastaanottanut postiluukkuuni (Sitä ei lasketa, kun Maaret uhkailee pistää lahnan mun postiluukusta).
Tästä tulikin mieleen... Aiemmin, kun sanoin, että haluan kaikkien osoitteet, niin tarkoitin kyllä ihan teitä kaikkia. Suuri osa ei ole vieläkään antanut osoitettaan. Et ehkä ole antanut sitä, koska me ei muka tunneta tarpeeksi hyvin, tai ajattelet, että "ehkä se ei tarkoittanut just mua", tai olet antanut sen joskus mulle jo. Mä haluan myös sinun osoitteesi. Joten jos et ole antanut sitä vielä, niin nyt on korkea aika antaa! Kommentit peitetty yksityisyyden vuoksi. Ja kuten edellisessä osoitteenkinuamismerkinnässäni mainitsin, se että annat osoitteesi, ei tarkoita, että kannattaa odottaa mitään postia. Tarvitsen ne vain varmuuden vuoksi, jos joskus haluankin lähettää jotain. Ja kiitos kaikille, jotka ovat jo osoitteensa antaneet. :)
Silläkin uhalla, että tämä merkintä menee nyt tosi sydämellisen siirappiseksi, niin haluan vielä kerran kiittää kaikkia, jotka ovat muistaneet minua postilla viime vuosien aikana. Teette minut onnelliseksi.