kESkiviikko
Tänään on erittäin vaikeaa tehdä tuota onnellisuusjuttua. Se johtuu siitä, että olen niin pahalla päällä, niin romuna, niin riekaleina. Ihan hermoromahduksen partaalla. Hammas on valvottanut minua nyt jo kolme yötä ja ulvottanut minua päivisin. Tänään olin toisella päivystysajalla, enkä siis taaskaan mennyt töihin. Nukuin yöllä joku 3 tuntia ja heräsin itkien. Soitin hammaslääkärin vaihteeseen, ja taistelin, siis ihan oikeasti taistelin itselleni päivystysajan. Kumma miten hetken raivoamisen jälkeen yhtäkkiä alkaakin löytyä aikaa, vaikka äsken tilanne oli vielä "tälle päivälle ei enää ole aikoja". Se on tämän päivän yksi iloiseksi tekevä juttu. Että kerrankin nousin vastarintaan ja jäin inttämään, mikä on mulle siis muuten tosi hankalaa. Toisaalta ei se ole hirveän palkitsevaa, että sai itselleen taisteltua jotain, mitä ei oikeasti edes halua, eli siis hammaslääkäriajan.
Odotin vuoroani odotushuoneessa kirjaimellisesti 2 tuntia. Mut otti vastaan hoitaja, joka ei puhunut kunnolla suomea. Siinä vaiheessa tiesin jo että tämä kerta tulee olemaan satatuhatta kertaa enemmän perseestä kuin eilinen hammaslääkäri, jossa hoitaja ja lääkäri olivat ymmärtäväisiä ja mukavia ja varovaisia. No, lääkärikin ilmeni ulkomaalaiseksi, ja oli kamalan kovakourainen. Se ei puuduttanut mun suuta edes kunnolla, ja oli paljon ikävämpi kuin eilinen lääkäri. Mua oikeasti sattui ihan kamalasti, mutta se ei tuntunut uskovan mua. Harmittaa ihan sikana, että eilisen hyvän kokemuksen jälkeen tielle osui tällainen paska kokemus.
Kaiken kruunaa vielä se, että musta tuntuu, ettei se saanut sitä hammasta vieläkään parannettua. Siihen sattuu edelleen, vaikka mulla on muka puudutus. En ole syönyt, en ole nukkunut, olen niin vitun väsynyt ja romuna että haluan vain nukkua, nukkua, nukkua (pois). Mä en oikeasti kestä, mä en jaksa jos joudun vielä huomennakin juoksemaan jossain päivystyksessä mä en jaaaksaaaaaa! No sain onneksi (?) antibiootit että jos ne laskis tota tulehdusta tosta.
Mutta tässä nyt tällaisen uikutuksen jälkeen ne hyvät puolet päivässä:
- Sain koko loppuviikon sairaslomaa
- Näin matkalla hammaslääkäriin söpön miehen joka oli tosi söpö
- Näin miehen ja koiran, joilla oli molemmilla jalka paketissa. Se oli hauska näky
- Näin miehen ja koiran, ja koira hyppi tosi iloisesti korkealle ilmaan
- Aurinko lämmittää
- Alpo lohdutti mua yöllä ja aamulla ja luki mulle taas tarinoita. Se oikeasti rauhoittaa tosi paljon. <3
- Isä soitti
- Uskalsin nousta barrikadeille puhelimessa ynseälle asiakaspalvelijalle ja sain tahtoni läpi
- Sain antibiootteja ja lisää panacodeja (ihan omia tällä kertaa. :D)
Odotin vuoroani odotushuoneessa kirjaimellisesti 2 tuntia. Mut otti vastaan hoitaja, joka ei puhunut kunnolla suomea. Siinä vaiheessa tiesin jo että tämä kerta tulee olemaan satatuhatta kertaa enemmän perseestä kuin eilinen hammaslääkäri, jossa hoitaja ja lääkäri olivat ymmärtäväisiä ja mukavia ja varovaisia. No, lääkärikin ilmeni ulkomaalaiseksi, ja oli kamalan kovakourainen. Se ei puuduttanut mun suuta edes kunnolla, ja oli paljon ikävämpi kuin eilinen lääkäri. Mua oikeasti sattui ihan kamalasti, mutta se ei tuntunut uskovan mua. Harmittaa ihan sikana, että eilisen hyvän kokemuksen jälkeen tielle osui tällainen paska kokemus.
Kaiken kruunaa vielä se, että musta tuntuu, ettei se saanut sitä hammasta vieläkään parannettua. Siihen sattuu edelleen, vaikka mulla on muka puudutus. En ole syönyt, en ole nukkunut, olen niin vitun väsynyt ja romuna että haluan vain nukkua, nukkua, nukkua (pois). Mä en oikeasti kestä, mä en jaksa jos joudun vielä huomennakin juoksemaan jossain päivystyksessä mä en jaaaksaaaaaa! No sain onneksi (?) antibiootit että jos ne laskis tota tulehdusta tosta.
Mutta tässä nyt tällaisen uikutuksen jälkeen ne hyvät puolet päivässä:
- Sain koko loppuviikon sairaslomaa
- Näin matkalla hammaslääkäriin söpön miehen joka oli tosi söpö
- Näin miehen ja koiran, joilla oli molemmilla jalka paketissa. Se oli hauska näky
- Näin miehen ja koiran, ja koira hyppi tosi iloisesti korkealle ilmaan
- Aurinko lämmittää
- Alpo lohdutti mua yöllä ja aamulla ja luki mulle taas tarinoita. Se oikeasti rauhoittaa tosi paljon. <3
- Isä soitti
- Uskalsin nousta barrikadeille puhelimessa ynseälle asiakaspalvelijalle ja sain tahtoni läpi
- Sain antibiootteja ja lisää panacodeja (ihan omia tällä kertaa. :D)