Maanantai
Minut haastettiin tekemään tämä. Vähän huonoon aikaan, jos multa kysytään, koska voisin veikata 8 seuraavan päivän olevan hyvin tuskantäytteiset monestakin syystä.
The rules are that for 8 days
you have to post something
that made you happy that day.
Tag 8 people to do the same.
Kerron nyt kuitenkin mitkä asiat tänään ovat tehneet minut iloiseksi.
- Sampo toi särkylääkkeitä (kerron tästä tuonnempana lisää)
- Olen saanut levätä
- Alpo löysi heikon kohtani tänään
- Tom Waitsin "Just the right bullets"-biisi
- T.a.t.u
- Onnellinen hetki johon kuului aurinko sälekaihdinten välistä, Alpo, Tom Waits ja pehmeä sänky, ja kerroinkin Alpolle miten hyvä olo oli sillä hetkellä. Ja panacod.
- Robottisuu jonka Tuomas linkitti, ja sen laulava versio
- "Gunnerkrigg court"-nettisarjakuva
- Valokuvat joita sain sähköpostiini tänään
- Lähettämäni paketti oli mennyt perille
- Mun ensimmäinen päiväkirja jossa on hulvattomia juttuja vuosilta 96-97
- Pullotin siman, ja pudotin rusinoita jokaiseen pulloon. Ne sanoivat "plip plop plip" tippuessaan simaan.
- Hiusten kampaaminen
- Ranskalaisten syöminen
- Kun makoilen sängyssäni ja katselen hienoa itse tekemääni naamiohyllyä ja tunnen ylpeyttä siitä.
- Alpon kuvan silittäminen koneen näytöltä (joo, tiedän, säälittävää)
- Samuli Putro
Siinä on kaikki mitä pystyn keksimään. Mutta sitten voinkin kertoa nyt vähän tarkemmin kaikesta.
Siis mulla on paikka kai lohjennut hampaasta. Kipu on infernaalinen. Viime yönä valvoin ties kuinka myöhään, vaikka otin kaksi rauhoittavaa nukahtaakseni; no, jostain syystä ne eivät rauhoittaneetkaan vaan aloin panikoimaan. Onneksi, onneksi saatoin jutella Alpon kanssa puhelimessa miltei koko sen ajan. Itkin kuin syötävä, ja Alpo ihana rakas luki minulle satuja. Se helpotti oikeasti.
Väsytti, enkä pystynyt liikkumaan, vaikka teki mieli vain repiä alaleuka irti hohtimilla, halusin vain nukkua, mutten pystynyt olemaan mitenkään päin kivuiltani. Kamalin yö pitkään aikaan. Kun se vielä ettei kyennyt liikkua, pelotti ja ahdisti ja oli ihan kauheaa. En voi mitenkään korostaa sitä miten paljon se auttoi että Alpo valvoi mun kanssa. Jossain siellä kaukana, mutta samalla kuitenkin mun vieressäni, mun korvan juuressa.
No, tänään soitin Sampolle itkunsekaisen puhelun muutaman tunnin unilta herättyäni, ja se toi mulle leikkauksestaan ylijääneitä panacodeja ja muita särkylääkkeitä. Olen oikeasti niin kiitollinen sille, koska se pelasti tän päivän. Olisin oikeasti varmaan tähän mennessä kammennut muuten pääni irti.
Huomenna aamulla mun on pakko soittaa hammaslääkäriin. Aaahh. Kauheaa. Mua pelottaa ihan hirveästi. Se kaikki soittaminen on tehty niin vaikeaksi ja sitten kun saa sen tehtyä, mikä on palkinto? Pääsee hammaslääkärintuoliin "nauttimaan olostaan" :)
Mutta niin, en ollut tänään töissä. Ahdistus. Mitähän tästäkin tulee. En tiedä haluanko mennä sinne huomennakaan vai toivonko enemmän että pääsen hammaslääkäriin akuuttiajalla. Mahtavat vaihtoehdot. Rahat vai kolmipyörä? Työt vai hammaslääkäri? Katsokaa, ilman päätä!
The rules are that for 8 days
you have to post something
that made you happy that day.
Tag 8 people to do the same.
Kerron nyt kuitenkin mitkä asiat tänään ovat tehneet minut iloiseksi.
- Sampo toi särkylääkkeitä (kerron tästä tuonnempana lisää)
- Olen saanut levätä
- Alpo löysi heikon kohtani tänään
- Tom Waitsin "Just the right bullets"-biisi
- T.a.t.u
- Onnellinen hetki johon kuului aurinko sälekaihdinten välistä, Alpo, Tom Waits ja pehmeä sänky, ja kerroinkin Alpolle miten hyvä olo oli sillä hetkellä. Ja panacod.
- Robottisuu jonka Tuomas linkitti, ja sen laulava versio
- "Gunnerkrigg court"-nettisarjakuva
- Valokuvat joita sain sähköpostiini tänään
- Lähettämäni paketti oli mennyt perille
- Mun ensimmäinen päiväkirja jossa on hulvattomia juttuja vuosilta 96-97
- Pullotin siman, ja pudotin rusinoita jokaiseen pulloon. Ne sanoivat "plip plop plip" tippuessaan simaan.
- Hiusten kampaaminen
- Ranskalaisten syöminen
- Kun makoilen sängyssäni ja katselen hienoa itse tekemääni naamiohyllyä ja tunnen ylpeyttä siitä.
- Alpon kuvan silittäminen koneen näytöltä (joo, tiedän, säälittävää)
- Samuli Putro
Siinä on kaikki mitä pystyn keksimään. Mutta sitten voinkin kertoa nyt vähän tarkemmin kaikesta.
Siis mulla on paikka kai lohjennut hampaasta. Kipu on infernaalinen. Viime yönä valvoin ties kuinka myöhään, vaikka otin kaksi rauhoittavaa nukahtaakseni; no, jostain syystä ne eivät rauhoittaneetkaan vaan aloin panikoimaan. Onneksi, onneksi saatoin jutella Alpon kanssa puhelimessa miltei koko sen ajan. Itkin kuin syötävä, ja Alpo ihana rakas luki minulle satuja. Se helpotti oikeasti.
Väsytti, enkä pystynyt liikkumaan, vaikka teki mieli vain repiä alaleuka irti hohtimilla, halusin vain nukkua, mutten pystynyt olemaan mitenkään päin kivuiltani. Kamalin yö pitkään aikaan. Kun se vielä ettei kyennyt liikkua, pelotti ja ahdisti ja oli ihan kauheaa. En voi mitenkään korostaa sitä miten paljon se auttoi että Alpo valvoi mun kanssa. Jossain siellä kaukana, mutta samalla kuitenkin mun vieressäni, mun korvan juuressa.
No, tänään soitin Sampolle itkunsekaisen puhelun muutaman tunnin unilta herättyäni, ja se toi mulle leikkauksestaan ylijääneitä panacodeja ja muita särkylääkkeitä. Olen oikeasti niin kiitollinen sille, koska se pelasti tän päivän. Olisin oikeasti varmaan tähän mennessä kammennut muuten pääni irti.
Huomenna aamulla mun on pakko soittaa hammaslääkäriin. Aaahh. Kauheaa. Mua pelottaa ihan hirveästi. Se kaikki soittaminen on tehty niin vaikeaksi ja sitten kun saa sen tehtyä, mikä on palkinto? Pääsee hammaslääkärintuoliin "nauttimaan olostaan" :)
Mutta niin, en ollut tänään töissä. Ahdistus. Mitähän tästäkin tulee. En tiedä haluanko mennä sinne huomennakaan vai toivonko enemmän että pääsen hammaslääkäriin akuuttiajalla. Mahtavat vaihtoehdot. Rahat vai kolmipyörä? Työt vai hammaslääkäri? Katsokaa, ilman päätä!