Kirjastogirl

Feb 02, 2010 21:34

Mua ei pitäisi päästää yksin kirjastoihin. Tai ainakaan ilman kottikärryä tai jotain. Siellä vaan juoksentelen kirjojen perässä ja kasaan itselleni hurjan pinon kirjoja vaikka tiedän ihan hyvin, ettei mulla ole mitään saumaa saada niitä kaikkia luetuksi. Tällä kertaa lainasin ihan nostalgiamielessä C.S. Lewisin ison Narnia-kirjan, jossa on kaikki ne tarinat, ja Peppi Pitkätossun. Mulla on itsellänikin nyt Roald Dahlin Iso Kiltti Jätti lukulistalla seuraavana, ja kirjahyllyssä monia kirjoja mitkä pitäis lukea. Joko ekaa kertaa tai sitten uudestaan. Jotkut ei tykkää lukea kirjoja uudestaan, mutta mun mielestä se on kivaa. Pystyn kuitenkin eläytymään samalla lailla silti. Parasta on jos siitä on jo pitkä aika kun sen on viimeki lukenut. Silloin sitä ei kunnolla muista, tietää vaan että se on hyvä kirja. Kirjanostalgia on jees.

Kirjastossa iski sellainen ekstaattinen onnellisuusolo. Olin levittäytynyt sellaiselle pehmustetulle tuolille, potkinut kengät pois jalasta ja takin pois päältä ja istuin jalat ristissä sylissäni jättiläismäinen Narnia-kirja ja söin klementiiniä. Eikä siinä ollut edes siemeniä! Tuli sellainen olo että tekisi mieli kiljaista "MÄ RAKASTAN ELÄMÄÄ!" Mutta eihän sellainen ole soveliasta käytöstä kirjastossa.

Ai joo. Pistin tänään myös hakemuksen kaupungin asuntoon. Mutta kerron siitä vaikka myöhemmin, en haluu pilata näin ihanan naiivia merkintää Aikuisten Asioilla.

Itäkeskuksen kirjasto tekee tän saman aina mulle! Aina taannun 14-vuotiaaksi omissa maailmoissaan eleleväksi kirjastotytöksi. Sama Vuosaaren kirjastossa. Niissä on vaan sitä jotain. Koko tän päivän oon ollut tosi onnellinen.

onnellisuus, nostalgia, kirjallisuus, kirjasto

Previous post Next post
Up