Aug 29, 2009 12:15
Kävin sitten juoksemassa.
Ihan yhtä perseestä se oli kuin ennenkin.
Olen edelleen sitä mieltä että jos mulla ei olisi atooppista ihoa niin juokseminenkin olisi paljon helpompaa ja kivempaa... Koska nytkin jouduin lopettamaan miltei pelkästään sen takia että hiki alkoi kirvellä iholla. On se kumma ku ihminen ei saa edes hikoilla ilman että iho räjähtää! Oon kuitenkin ylpeä pienestä lenkistäni ja huomasin kyllä että jaksoin vähän pidempään kun joskus harmaassa menneisyydessä jaksoin. Tulin kuitenkin siihen tulokseen että tanssiminen ja vatsalihasten tekeminen kodin rauhassa on paljon helpompaa kun mennä typerän näköisenä juoksemaan koko maailman nähtäväksi. Sehän on melkein suoraan verrattavissa siihen että ottais vatsalihasponnistusnaamastaan kuvan ja iskisi sen IRC-galleriaan.
Okei nyt mä alan kuulostaa ihan älyttömältä liikuntahullulta joten vaihdetaan puheenaihetta. Näin viime yönä unta jättiläismäisestä seisovasta pöydästä. Lapoin lautaselleni perunamuusia ja poronkäristystä, jauhelihakeittoa, naudanlihapihvejä (medium!) ranskalaisia... Ja jälkiruuaksi valtava pala juustokakkua, marjapiirakkaa ja jäätelöä. En muistaakseni päässyt missään vaiheessa syömään ruokaani sillä koko uni koostui pelkästä iloisesta ruokien keräilystä lautaselle.
liikunta,
ruoka