besserwisser
1) substantiivi: viisastelija, näsäviisas. Lainasana saksan kielestä; kirjaimellisesti: "paremmintietäjä". Yleisessä kielenkäytössä tarkoittaa henkilöä, joka luulee tietävänsä kaikesta tai omasta alastaan kaiken.
2) Kimmy Baxter.
Vähän taas larppasin, kun varapelaajuuspyyntö kerta esitettiin. Ja johan oli... Kikattelua ja kissanpentu-haaveita (erityisesti tyttöjen poltettua muutama sätkä yhdeltä istumalta), keittiövuoroa liian aikaisin aamulla (mutta myös kätevästi liikkatuntien päällä), kokeita (ja äidinkielestä häpeälinen B-) ja hahmolle ihan uusia tunne-elämyksiä (kiukkua, vihaa, kuristavan pahaa oloa, mitä tämä on?). Paras ystävä sai köniinsä ja kilpailevan jengin johtokana sosekeitot päällen. Ruokia jemmailtiin pitkin omaa huonetta ja pihaa. Voi Kimmy, senkin tunnevammainen sosiaalisesti täysin kyvytön idiootti. Kun se ei riitä, että tiedät kaikesta kaiken ja otat lopuistakin asioista selvää. Kun pitäisi myös tajuta high fiven tarkoitus, salaisuuksien ja tykkäämisen mysteerit, sekä ihan itse osata katsoa se sosiaalisesti hyväksyttävä hetki poistua nuotiopaikalta. *huokaus* Pelaajana nautin suunnattomasti loputtomasta pätemisestä, mutta pää meinasi välillä hajota hahmon kyvyttömyyten kaikissa muissa asioissa. Oli hienoa ja ennen kaikkea nostalgista. Koska luulin, ettei koulupukupelejä enää järjestetä. En tuntenut kaikkia, tytöt hoitivat myös miespuoliset roolit, ja muutenkin tuntui siltä, kuin olisi taas vasta aloittamassa larppaamisen. ♥
Vaikeilututti edellisenä iltana ja peliin lähtemisen aamuna. Teki mieli perua tai muuten vaan jäädä kotiin. En uskonut kykeneväni taas mihinkää. Mutta säästin miehekkeen valituksien kuuntelemiselta, kasasin kamat ja lähdin sen enempiä ruikuttamatta, vaikka autossa tuntuikin siltä, että mielummin ajan sillalta alas, kuin menen mihinkään larppiin koskaan ikinä enää. Vastentahtoisesti puin propitkin heti pelipaikalle saavuttuani ja pikkuhiljaa helpotti. Aina yhtä turhaa toimintaa nuot pre-depikset, mutta niitä on aina ollut. Jos tämä kuukausi vähän helpottaisi niitäkin.
2) Kimmy Baxter.
Vähän taas larppasin, kun varapelaajuuspyyntö kerta esitettiin. Ja johan oli... Kikattelua ja kissanpentu-haaveita (erityisesti tyttöjen poltettua muutama sätkä yhdeltä istumalta), keittiövuoroa liian aikaisin aamulla (mutta myös kätevästi liikkatuntien päällä), kokeita (ja äidinkielestä häpeälinen B-) ja hahmolle ihan uusia tunne-elämyksiä (kiukkua, vihaa, kuristavan pahaa oloa, mitä tämä on?). Paras ystävä sai köniinsä ja kilpailevan jengin johtokana sosekeitot päällen. Ruokia jemmailtiin pitkin omaa huonetta ja pihaa. Voi Kimmy, senkin tunnevammainen sosiaalisesti täysin kyvytön idiootti. Kun se ei riitä, että tiedät kaikesta kaiken ja otat lopuistakin asioista selvää. Kun pitäisi myös tajuta high fiven tarkoitus, salaisuuksien ja tykkäämisen mysteerit, sekä ihan itse osata katsoa se sosiaalisesti hyväksyttävä hetki poistua nuotiopaikalta. *huokaus* Pelaajana nautin suunnattomasti loputtomasta pätemisestä, mutta pää meinasi välillä hajota hahmon kyvyttömyyten kaikissa muissa asioissa. Oli hienoa ja ennen kaikkea nostalgista. Koska luulin, ettei koulupukupelejä enää järjestetä. En tuntenut kaikkia, tytöt hoitivat myös miespuoliset roolit, ja muutenkin tuntui siltä, kuin olisi taas vasta aloittamassa larppaamisen. ♥
Vaikeilututti edellisenä iltana ja peliin lähtemisen aamuna. Teki mieli perua tai muuten vaan jäädä kotiin. En uskonut kykeneväni taas mihinkää. Mutta säästin miehekkeen valituksien kuuntelemiselta, kasasin kamat ja lähdin sen enempiä ruikuttamatta, vaikka autossa tuntuikin siltä, että mielummin ajan sillalta alas, kuin menen mihinkään larppiin koskaan ikinä enää. Vastentahtoisesti puin propitkin heti pelipaikalle saavuttuani ja pikkuhiljaa helpotti. Aina yhtä turhaa toimintaa nuot pre-depikset, mutta niitä on aina ollut. Jos tämä kuukausi vähän helpottaisi niitäkin.